Kun henkilö muuttaa Suomeen mukanaan vuosien opiskelu tai ammatillinen kokemus, ensimmäinen kysymys kuuluu: miten tutkintoni tunnustetaan täällä? Kyse ei ole pienestä yksityiskohdasta, vaan ovesta, joka määrittää aloitetaanko kaikki alusta vai voiko jatkaa siitä mihin kotimaassa jäi. Suomalainen järjestelmä on rakentanut selkeän kehyksen tähän prosessiin Opetushallituksen kautta, joka vastaa ulkomailla hankittujen tutkintojen arvioinnista ja antaa tunnustuspäätöksiä tai suosituksia täydentäviin opintoihin lähde.

Prosessi alkaa virallisella hakemuksella Opetushallitukseen. Hakijalta edellytetään tutkintotodistusten toimittamista virallisine käännöksineen suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Sen jälkeen tutkintoja tarkastellaan niiden akateemisen tason, sisältöjen ja kestojen perusteella. Kaikkia tutkintoja ei tunnusteta automaattisesti, vaan ne verrataan huolellisesti vastaaviin suomalaisiin ohjelmiin. Esimerkiksi oikeustieteen kandidaatin tutkinto arabimaasta voi vaatia täydentäviä opintoja tai kokeita Suomessa ennen tunnustamista. Tämä käy ilmi Opetushallituksen ohjeista, jotka osoittavat täydentävien opintojen tarpeen joissakin tapauksissa lähde.

Tutkinnon tunnustaminen ei ole yksi yhtenäinen toimenpide, vaan se jakautuu eri muotoihin. Akateeminen tunnustaminen tarkoittaa, että tutkintoa voi käyttää jatko-opintoihin hakeutumiseen Suomessa. Ammatillinen tunnustaminen liittyy luvan saamiseen harjoittaa säänneltyjä ammatteja, kuten lääketiede, sairaanhoito tai opettaminen. Tässä kohtaa mukaan tulee muita viranomaisia, kuten Valvira, joka vastaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeuksista. Jos olet lääkäri, sairaanhoitaja tai kätilö, polku kulkee Valviran kautta, joka arvioi koulutuksesi riittävyyden ja vaatii mahdollisesti kielikokeita ja ammatillisia kokeita ennen luvan myöntämistä lähde.

Tunnustaminen ei koske vain korkeakoulututkintoja. Myös ammatilliset tutkinnot, kuten tekniset tutkinnot ja ammattidiplomit, arvioidaan Opetushallituksessa, joka antaa päätöksen siitä, voiko henkilön osaamisella työskennellä suoraan vai tarvitaanko lisäkoulutusta. Esimerkiksi sähköasentaja arabimaasta voi joutua suorittamaan lisäopintoja Suomessa, koska turvallisuusstandardit ja infrastruktuuri poikkeavat, ennen kuin työ on mahdollista. Tämä käy ilmi Opetushallituksen ohjeista ammatillisen pätevyyden tunnustamisesta lähde.

Kieli on aina olennainen osa prosessia. Vaikka tutkinto tunnustettaisiin akateemisesti, opetuksen tai työn kieli muodostaa ehdon. Yliopistot voivat hyväksyä ulkomaisen tutkinnon, mutta opinnot järjestetään yleensä suomeksi tai englanniksi. Säänneltyjen ammattien kohdalla kielitaito on vielä ratkaisevampi. Valvira edellyttää virallista kielitaitotodistusta suomesta tai ruotsista, esimerkiksi YKI-testin kautta lähde.

Joissakin tapauksissa hakija voi saada osittaisen päätöksen. Tämä tarkoittaa, että tutkinto tunnustetaan tietyin rajoituksin, kuten oikeus työskennellä valvotusti tai rajatussa tehtävässä, kunnes lisävaatimukset täyttyvät. Tämä mahdollistaa sen, että maahanmuuttaja pääsee työelämään odottamatta vuosia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on korostanut, että tällainen lähestymistapa nopeuttaa maahanmuuttajien integroitumista työmarkkinoille laadusta tinkimättä lähde.

Näiden prosessien juridinen kehys löytyy Finlexistä, oikeusministeriön ylläpitämästä virallisesta lakitietokannasta. Esimerkiksi laki ammatillisen pätevyyden tunnustamisesta (Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta 1384/2015) määrittelee säännöt, joiden mukaan EU-kansalaisten tutkinnot tunnustetaan joustavammin, kun taas kolmansien maiden kansalaisilla on erilliset vaatimukset lähde.

Tunnustamisprosessi ei aina ole helppo. Monet arabiankieliset hakijat kohtaavat pitkät käsittelyajat, jotka voivat venyä kuukausista vuoteen, ja toiset törmäävät lisävaatimuksiin, jotka eivät olleet selvillä alusta asti. Viranomaiset suosittelevatkin aloittamaan prosessin heti Suomeen saavuttua eikä vasta työpaikan ollessa käsillä. Opetushallitus on julkaissut ohjeita hakijoille, joissa selitetään tarvittavat asiakirjat ja tarjotaan mallikirjeitä, jotta yleisimmiltä virheiltä vältyttäisiin lähde.

Kunnat ovat tuoneet esiin myös sen, että tunnustaminen ei yksin riitä, vaan monesti tarvitaan uuden urapolun rakentamista. Vaikka tutkinto tunnustettaisiin, suomalaiset työnantajat voivat vaatia paikallista kokemusta tai lyhyitä lisäkoulutuksia. Siksi tunnustamiseen liitetään usein työharjoittelua tai kieli- ja työpaikkakoulutusta, joissa yhdistetään suomen kieli ja ammatillinen käytäntö. Tätä mallia on edistänyt Työ- ja elinkeinoministeriö osana strategiaansa maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseksi lähde.

Näin ollen ulkomailla hankittujen tutkintojen tunnustaminen ei ole pelkkä leima paperissa, vaan monivaiheinen prosessi, johon osallistuvat koulutusviranomaiset, ammatilliset valvontaelimet ja kunnat. Se vaatii kärsivällisyyttä ja joustavuutta myös hakijalta. Lopulta tavoitteena on suojata suomalaisen koulutuksen ja työelämän laatu, mutta samalla antaa maahanmuuttajalle oikeudenmukainen mahdollisuus osoittaa osaamisensa.

Mitä tämä merkitsee sinulle arabiankielisenä Suomessa?
Se merkitsee, että tutkintosi ei ole arvoton, mutta se vaatii viralliset askeleet tullakseen tunnustetuksi. Sinun kannattaa aloittaa prosessi Opetushallituksessa ja toimittaa asiakirjat virallisina käännöksinä. Jos tutkintosi on terveydenhuollon tai opetuksen kaltaisessa säännellyssä ammatissa, sinun on asioitava Valviran kanssa. Varaudu suorittamaan virallinen kielikoe (esimerkiksi YKI) suomeksi tai ruotsiksi. On mahdollista, että tarvitset lisäkoulutusta tai valvottua työskentelyä ennen täyden tunnustuksen saamista. Paras neuvo on aloittaa prosessi aikaisin ja käyttää virallisia kanavia, koska jokainen yksityiskohta vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti pääset suomalaisille työmarkkinoille.

Arabi.fi