Kun Suomi ajattelee tulevaisuuttaan koulutuksen ja työelämän näkökulmasta, se ei rajoitu vain seuraavaan hallitusohjelmaan tai ensi vuoden budjettiin, vaan rakentaa pitkän aikavälin visiota vuosikymmenien päähän. Yksi keskeisimmistä esimerkeistä tästä on raportti “Osaaminen 2035”, jonka on laatinut Opetushallitus yhdessä koulutuksen, talouden ja työelämän asiantuntijoiden kanssa. Raportin valmisteluun osallistui yli tuhat asiantuntijaa erilaisissa työpajoissa. Raportin perusajatus on vastata kysymykseen: mitä taitoja suomalainen yhteiskunta tarvitsee vuonna 2035, jotta se pysyy kilpailukykyisenä, sosiaalisesti oikeudenmukaisena, ekologisesti kestävänä ja kansainvälisesti integroituneena lähde.

Raportti lähtee siitä, että maailma muuttuu nopeasti teknologian, väestörakenteen ja työmarkkinoiden osalta, eikä perinteisiin taitoihin tukeutuminen enää riitä. Siksi laadittiin lista tulevaisuuden keskeisistä taidoista. Ensimmäisenä listalla ovat kriittinen ajattelu ja monimutkaisten ongelmien ratkaisu, sillä päätöksentekokyky epävarmuuden keskellä arvioidaan tärkeämmäksi kuin pelkkä teoreettinen tieto. Tämä heijastaa Suomen ymmärrystä siitä, että digitaalinen murros, ilmastonmuutos ja globaalit taloudelliset muutokset tekevät jatkuvasta oppimiskyvystä välttämättömän ominaisuuden jokaiselle yksilölle.

Raportissa korostetaan myös digitaalisia taitoja. Niillä ei tarkoiteta vain tietokoneen tai älypuhelimen käyttöä, vaan kykyä toimia tekoälyn kanssa, analysoida dataa ja suojata yksityisyyttä digitaalisessa ympäristössä. Raportin mukaan vuoteen 2035 mennessä robottien ja älyjärjestelmien kanssa toimiminen kuuluu arkeen sekä työssä että kotona. Tämä tekee digiosaamisesta olennaisen osan koulutusta kaikilla tasoilla lähde.

Taidot eivät kuitenkaan ole vain teknisiä. Raportti painottaa sosiaalisia ja kulttuurisia valmiuksia, kuten kykyä kommunikoida eri kulttuurien välillä, tehdä yhteistyötä ja ratkaista konflikteja. Suomi, jossa monimuotoisuus kasvaa maahanmuuton myötä, katsoo, että kyky ymmärtää eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä ei ole luksusta vaan välttämätön taito yhteiskunnan eheydelle. Tämä tarkoittaa, että arabiankieliset ja muut maahanmuuttajat voivat olla keskeisessä roolissa, jos heidän osaamistaan hyödynnetään kulttuuristen siltojen rakentamisessa.

“Osaaminen 2035” painottaa myös vihreitä taitoja. Koska Suomi on sitoutunut siirtymään vähähiiliseen talouteen, jokaisella kansalaisella on oltava käytännön tietoa kestävyydestä: energian ja jätteiden hallinnasta, kiertotaloudesta ja luonnonvarojen säästeliäästä käytöstä. Näitä taitoja ei tarvita vain insinööreille tai tutkijoille, vaan myös logistiikan, maatalouden ja palvelualojen työntekijöille. Ilman koko yhteiskunnan ympäristötietoisuutta kansallisia ilmastotavoitteita ei voida saavuttaa lähde.

Raportti ei pysähdy taitojen listaamiseen, vaan kuvaa myös keinoja niiden saavuttamiseksi. Perinteinen koulutus varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin on pohja, mutta elinikäisen oppimisen merkitys kasvaa entisestään. Vuonna 2035 on normaalia, että ihmiset palaavat opiskelemaan useita kertoja elämänsä aikana lyhyiden kurssien, ammatillisten pätevyyksien tai verkkokoulutusten kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriö kehittää siksi järjestelmää, jossa yksilöt voivat koota “osaamismikrokrediittejä” (micro-credentials), jotka tunnustetaan ja liitetään virallisiin tutkintoihin lähde.

Raportissa yhdistetään taidot työmarkkinoiden tarpeisiin. Ennusteiden mukaan sosiaali- ja terveysala sekä koulutus säilyvät vahvasti työvoimaa tarvitsemina sektoreina väestön ikääntymisen vuoksi. Siksi inhimilliset taidot, kuten empatia ja vuorovaikutuskyky, ovat erittäin arvokkaita. Samaan aikaan IT-ala, uusiutuva energia ja tekoäly vaativat kehittynyttä teknistä osaamista. Tämä luo kaksijakoisen kuvan: tarvitaan sekä myötätuntoisia sydämiä että teknisesti taitavia käsiä.

Raportissa taidot nähdään myös yhteisöllisinä, eivät vain yksilöllisinä. Koulut, yliopistot, työnantajat ja kansalaisjärjestöt on kutsuttu rakentamaan ympäristö, joka rohkaisee näiden taitojen käyttöön yhdessä. Innovaatio ei toteudu, jos hallinto tukahduttaa uudet ideat tai jos työntekijöille ei anneta mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. Siksi raportti suosittelee myös institutionaalisia uudistuksia, jotka tukevat taitojen kasvua lähde.

Kun ajatellaan tämän vision vaikutusta maahanmuuttajiin, erityisesti arabiankielisiin, voidaan sanoa, että heillä on kaksijakoinen tilanne. Toisaalta tulevaisuuden taidot voivat tuntua kaukaisilta niille, jotka eivät vielä hallitse suomea tai ruotsia. Toisaalta monet taidot, kuten kulttuurienvälinen vuorovaikutus, sopeutumiskyky ja kyky toimia uusissa ympäristöissä, ovat jo maahanmuuttajien vahvuuksia. Tämä tarkoittaa, että jos tulija panostaa kielen oppimiseen sekä digitaalisiin ja vihreisiin taitoihin, hän voi olla vahvoilla verrattuna moniin muihin.

Kunnat ovat jo alkaneet sitoa kotouttamisohjelmiaan tulevaisuuden taitoihin. Esimerkiksi kiertotaloutta käsitellään maahanmuuttajille suunnatuilla kielikursseilla, jolloin uudet sanat opitaan ja samalla omaksutaan kestävän kehityksen arvoja. Joillakin TE-toimistoilla on kokeiluja, joissa maahanmuuttajat osallistuvat pieniin digiprojekteihin saadakseen sekä kieli- että teknologiaosaamista. Tämä osoittaa, että vuoden 2035 visio ei ole vain paperilla, vaan se näkyy jo tämän päivän kotouttamispolitiikassa lähde.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisen maahanmuuttajan on mietittävä alusta lähtien: mihin tulevaisuuden taitoihin minun kannattaa panostaa? Jos alasi on sosiaali- ja terveyspalvelut, kannattaa yhdistää kieliopinnot terveysalan digiteknologian taitoihin. Jos olet kiinnostunut opetuksesta, sinun on kehitettävä kulttuurienvälistä osaamistasi. Jos sinulla on taustaa maataloudessa tai teollisuudessa, vihreät taidot voivat olla nopein tie työmarkkinoille. Näin “Osaaminen 2035” toimii paitsi kansallisena asiakirjana myös henkilökohtaisena tiekarttana jokaiselle uudelle tulijalle.

Suurin haaste on estää, ettei kunnianhimoinen visio muutu uudeksi esteeksi maahanmuuttajille. Jos kaikilta vaaditaan kehittyneitä digitaalisia taitoja ilman riittävää koulutusta tai korkeaa kielitasoa ilman riittävää tukea, kuilu voi kasvaa. Siksi raportti korostaa, että elinikäisen oppimisen on oltava kaikkien saatavilla ja että erityisesti maahanmuuttajille ja haavoittuville ryhmille on tarjottava lisätukea. Hallitus on ohjelmissaan painottanut, että tasa-arvo koulutusmahdollisuuksissa on edellytys vision onnistumiselle lähde.

Mitä tämä merkitsee ?
Se tarkoittaa, että tulevaisuus on avoin, jos alat rakentaa taitoja jo nyt. Ensimmäinen askel on suomen tai ruotsin kielen oppiminen, sillä se on portti kaikkiin muihin taitoihin. Sen jälkeen kannattaa panostaa digitaalisiin taitoihin, vaikka pienin askelin esimerkiksi maksuttomilla verkkokursseilla. Älä unohda sosiaalisia taitoja: kyky tehdä yhteistyötä eri taustoista tulevien ihmisten kanssa on vahvuus, joka sinulla jo on. Lisäksi vihreiden taitojen omaksuminen tekee sinusta osan Suomen kestävää siirtymää. Toisin sanoen raportti “Osaaminen 2035” ei ole vain hallinnollinen paperi, vaan henkilökohtainen viesti: jos investoit itseesi tänään, Suomen työmarkkinat voivat olla avoimia sinulle vuonna 2035.

Arabi.fi