Tasa-arvon idea Suomessa yhdistää eettisen arvon ja institutionaalisen rakenteen: kyse ei ole vain yhteiskunnallisesta ihanteesta, vaan perustuslaillisesta ja laista seuraavasta velvoitteesta, joka määrittää yksilön ja julkisen vallan suhdetta ja ohjaa sekä julkisen että yksityisen sektorin toimintaa. Perustuslain 6 § turvaa yhdenvertaisuuden lain edessä ja kieltää syrjinnän useilla perusteilla, kuten sukupuoli, ikä, alkuperä, kieli, uskonto ja vammaisuus—selkeä normi, jonka ajantasainen teksti on saatavilla Finlexissä finlex.fi. finlex.fi Tätä perustaa täydentävät kaksi toisiaan tukevaa säädöstä: yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joka asettaa kattavat kiellot syrjinnälle ja velvoittaa viranomaiset, työnantajat ja palveluntuottajat edistämään yhdenvertaisuutta, sekä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettu laki (609/1986), joka tuo sukupuolten tasa-arvoon kohdennetut välineet ja ulottaa suojan myös sukupuoli-identiteettiin ja -ilmaisuun liittyvään syrjintään. Molemmat lait sisältävät muutoksenhakukeinoja ja edistämisvelvoitteita, ja ne ovat luettavissa Finlexissä finlex.fi ja finlex.fi. finlex.fi+1

Normi ei rajoitu kieltoihin vaan edellyttää aktiivisia toimia: opetuksessa koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön, oppijoiden ja huoltajien kanssa, määritellä konkreettisia toimenpiteitä häirinnän ehkäisemiseksi ja arvioida toteumaa säännöllisesti oph.fi. Työelämässä työnantajan, jolla on vähintään 30 työntekijää, on laadittava tasa-arvosuunnitelma ja tehtävä palkkakartoitus samapalkkaisuuden varmistamiseksi, kuten Tasa-arvovaltuutettu ohjeistaa tasa-arvo.fi ja tasa-arvo.fi. Opetushallitus Perhevapaauudistus (2022) tuo tasa-arvon näkyviin arjessa: kumpikin vanhempi saa 160 vanhempainrahapäivän kiintiön ja voi luovuttaa enintään 63 päivää toiselle; lisäksi raskausraha kattaa 40 arkipäivää. Joustot mahdollistavat jaksoittaisen vapaan lapsen 2 ikävuoteen saakka. Uudistuksen keskeiset kohdat on kuvattu valtioneuvoston julkaisussa valtioneuvosto.fi ja Kelan esitteessä kela.fi; hallinnon dataportaali raportoi isien käytön lisääntyneen, joskin joustomahdollisuuksia hyödynnetään vielä rajallisesti tietotarjotin.fi. Valtioneuvosto

Työelämän suojajärjestelmä yhdistää hallinnollisen ja rikosoikeudellisen tason: työsyrjintä on rikoslain 47 luvun mukaan rangaistavaa, ja lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu. Epäillyt rikokset ohjataan viranomaiskäsittelyyn valvontaohjeiden mukaisesti. Ajantasainen sääntely on saatavilla Finlexissä finlex.fi sekä työsuojeluhallinnon ja valtuutetun sivuilla tyosuojelu.fi ja yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi. finlex.fi+2tyosuojelu.fi+2 Sosiaali- ja terveyspalveluissa tasa-arvo konkretisoituu saavutettavuuden ja tarpeisiin suhteutetun tuen kautta: THL korostaa, että tosiasiallinen yhdenvertaisuus voi edellyttää erityistoimia eri väestöryhmille, jotta lopputulos on yhdenvertainen. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. apuvälineiden, tulkkauspalvelujen ja tehostettujen neuvolakäyntien järjestämistä palvelutarpeen mukaan thl.fi sekä käsitteellisessä oppaassa Julkari/THL. THL Kielelliset oikeudet ovat osa yhdenvertaisuutta: kielilaki (423/2003) takaa oikeuden käyttää suomea tai ruotsia viranomaisissa, ja saamen kielilaki (1086/2003) turvaa saamen kielten käytön sekä velvoittaa viranomaisia edistämään kielellisiä oikeuksia. Lait ovat luettavissa Finlexissä finlex.fi ja finlex.fi, ja oikeusministeriö kuvaa tarkemmin saamen kielten asemaa ja palveluja oikeusministerio.fi. finlex.fi

Palkkatasa-arvo on edelleen politiikkatyön kohde: STM:n mukaan koko työmarkkinoiden keskimääräinen palkkaero on noin 16 % Tilastokeskuksen ansiotasotilastojen perusteella, ja sen kaventaminen edellyttää läpinäkyviä palkkarakenteita, tasa-arvosuunnittelua ja työmarkkinaosapuolten yhteistyötä stm.fi stat.fi. THL:n tarkistuslista ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat ohjeistavat, että vähintään 30 työntekijän työpaikoilla suunnitelma ja palkkakartoitus ovat velvoitteita thl.fi kt.fi. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat Julkinen valta antaa esimerkin myös omassa toiminnassaan: ministeriöiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat määrittävät toimet sekä työnantajaroolissa että viranomaistehtävissä, kuten oikeusministeriön tuore suunnitelma osoittaa julkaisut.valtioneuvosto.fi. Näin tasa-arvosta tulee myös hallinnon läpinäkyvyyden ja tilivelvollisuuden mittari. Publications suomalainen tasa-arvo rakentuu kolmesta toisiaan täydentävästä tasosta: perustuslain selkeä syrjintäkielto ja yhdenvertaisuus finlex.fi, sektorikohtaiset velvoitteet edistää ja suunnitella tasa-arvoa opetuksessa, työelämässä ja palveluissa finlex.fi finlex.fi, sekä ohjaus- ja valvontainstituutiot, jotka kääntävät periaatteen arjen käytännöiksi yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi thl.fi tyosuojelu.fi. Tällä yhdistelmällä tasa-arvo on Suomessa ennen kaikkea toimintakulttuuri: koulujen ja työpaikkojen suunnitelmia, palkkojen läpinäkyvyyttä, palvelujen saavutettavuutta ja perhevapaiden jakamista—rakenteita, jotka tekevät oikeudenmukaisuudesta mitattavaa ja kehitettävää. THL 4finlex.fi

Arabi.fi