Digitaalinen identiteetti Suomessa on paljon enemmän kuin henkilötunnus tai väline julkisten palveluiden käyttöön – se on kokonaisvaltainen rakenne, joka määrittää uudelleen kansalaisuuden merkityksen digitaalisella aikakaudella. Suomalainen yhteiskunta toimii tänä päivänä lähes täysin sähköisesti: kansalainen voi hoitaa verotuksensa, koulutuksensa, terveydenhoitonsa, sosiaalietuutensa ja jopa äänestämisensä verkossa. Tämä ei ole sattumaa, vaan vuosikymmenten aikana kehitetyn järjestelmän tulos, jossa teknologia, lainsäädäntö ja kansalaisluottamus ovat sulautuneet yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Suomalainen digitaalinen identiteetti perustuu yhteistyöhön valtion, Väestörekisteri- ja digiviraston (dvv.fi ) sekä yksityisten rahoituslaitosten välillä. Näin syntynyt järjestelmä, joka tunnetaan nimellä Tunnistus.fi, mahdollistaa yhden turvallisen tunnistautumisen kautta pääsyn kaikkiin julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Käyttäjä voi todentaa henkilöllisyytensä pankkitunnuksilla, sähköisellä henkilökortilla tai valtion tarjoamalla mobiilitunnisteella.

Suomen malli poikkeaa monista muista siinä, että digitaalinen identiteetti ei ole valvontajärjestelmä, vaan väline yksilön voimaannuttamiseen. Jokaisella kansalaisella on oikeus hallita omia tietojaan, ja tietosuojaa säätelevät tiukat lait, erityisesti EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR). MyData-konsepti antaa kansalaiselle mahdollisuuden tarkastella, kuka on käyttänyt hänen tietojaan, milloin ja mihin tarkoitukseen – avoimuusperiaate, joka on tehnyt Suomesta kansainvälisesti tunnetun esimerkin digitaalisesta demokratiasta. Suomen digitalisaatiopolitiikka alkoi jo 1990-luvulla, kun valtio ryhtyi määrätietoisesti siirtämään byrokratiaa sähköisiin järjestelmiin. Nykyään yli 95 % julkisista palveluista on saatavilla verkossa: lapsen syntymän rekisteröinti, osoitteenmuutos, verotus, sosiaalietuudet ja koulutushakemukset hoidetaan sähköisesti. Fyysinen asiointi virastoissa on poikkeus, sillä palvelut ovat integroituneet toisiinsa yhden tietojärjestelmän kautta. Tämä integraatio on tuonut Suomelle mainetta tehokkaana digihallinnon edelläkävijänä (Digital Governance). Portaalin suomi.fi kautta kansalaiset voivat hallinnoida koko arkeaan: varata lääkäriaikoja, allekirjoittaa asiakirjoja, hakea tukia ja seurata verotustaan. Kaikki tapahtuu turvallisesti vahvan salauksen ja monivaiheisen tunnistautumisen avulla. Menestyksen taustalla on kuitenkin ennen kaikkea luottamus. Suomalaiset kokevat, että teknologia ei uhkaa yksityisyyttä, kun sitä ohjataan selkeän lainsäädännön ja eettisten normien kautta. Tämä luottamus on tehnyt digitaalisista palveluista arkipäiväisiä – yli 90 % väestöstä käyttää niitä säännöllisesti, ja turvallisuuteen tyytyväisten osuus on yli 95 % (stat.fi).

Erityistä Suomen mallissa on myös sen inklusiivisuus. Digitaalinen identiteetti ei ole vain kansalaisten etuoikeus, vaan myös maahanmuuttajilla ja vakituisesti asuvilla ulkomaalaisilla on oikeus samaan sähköiseen pääsyyn. Kun henkilö rekisteröidään väestötietojärjestelmään, hän saa henkilökohtaisen tunnuksen (HETU), joka mahdollistaa sähköisen asioinnin kaikilla virallisilla alustoilla. Näin identiteettijärjestelmästä tulee integraation väline, ei este. Haasteitakin on. Digitalisaation nopea kehitys on luonut sukupolvien välisiä eroja digitaidoissa ja asenteissa. Tämän vuoksi valtiovarainministeriö on käynnistänyt kansallisen ohjelman, joka kouluttaa ikäihmisiä ja erityisryhmiä digitaalisten palveluiden käyttöön. Tavoitteena on varmistaa, että digitaalinen yhdenvertaisuus on osa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ei etuoikeus teknologisesti osaaville (digitalfinland .fi). Taloudellisesta näkökulmasta digitaalinen identiteetti on tuonut merkittäviä säästöjä. Paperinen hallinto on korvattu automaatiolla, ja virheiden määrä on vähentynyt yli 80 %. Arvioiden mukaan Suomi säästää yli miljardin euron vuosittain tehokkaamman hallinnon ansiosta. Tämä on nostanut maan yhdeksi maailman tuottavimmista julkishallinnoista suhteessa palveluiden laatuun ja kustannuksiin. Digitaalinen identiteetti on myös sähköisen allekirjoituksen juridinen perusta. Laki tunnustaa sähköisen allekirjoituksen yhtä sitovaksi kuin käsin kirjoitetun. Tämä on nopeuttanut viranomaisasiointia ja yritystoimintaa sekä lisännyt talouden joustavuutta. Pankit, yliopistot ja yritykset käyttävät samaa virallista tunnistusjärjestelmää kaikessa asioinnissaan.

Kulttuurisessa mielessä digitaalinen identiteetti on muuttanut käsitystä kansalaisuudesta. Nykyajan suomalainen ei ole vain passin haltija, vaan digitaalinen toimija, joka voi toteuttaa oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan turvallisesti verkossa. Virtuaalinen valtio on luonnollinen jatke reaalimaailmalle – teknologia ja inhimillisyys eivät ole ristiriidassa, vaan täydentävät toisiaan. Siinä missä monet maat näkevät digitalisaation teknisenä hankkeena, Suomi on käsittänyt sen ennen kaikkea sosiaalisena ja eettisenä projektina. Tavoitteena ei ole vain tehokas tietokanta, vaan luottamuksen rakentaminen kansalaisen ja instituutioiden välille. Tästä syystä Suomea pidetään kansainvälisesti esikuvana kokonaisvaltaisessa digitaalisessa kansalaisuudessa – mallina, jossa yksilön vapaus ja yksityisyys säilyvät koskemattomina. suomalainen digitaalinen identiteetti tiivistää modernin valtion periaatteen: älykäs hallinto, joka toimii taustalla mutta antaa kansalaiselle täyden hallinnan omasta elämästään ja tiedoistaan. Suomalainen kansalainen ei elä valvonnan yhteiskunnassa, vaan yhteiskunnassa, joka ymmärtää häntä. Tämä on Suomen digitaalisen menestyksen ydin – teknologiaa ei ole valjastettu vallankäyttöön, vaan ihmisen vapauttamiseen ja vastuulliseen osallisuuteen digitaalisessa maailmassa, jossa tehokkuus ja ihmisarvo kulkevat käsi kädessä.

Arabi.fi