Suomen verojärjestelmässä tapahtuu merkittäviä muutoksia vuodesta 2025 alkaen, joista keskeisin on työtulovähennyksen (Työtulovähennys) korotus perheille, joilla on lapsia. Tämä muutos sisältää 50 euron lisäyksen jokaista alaikäistä lasta kohden, ja yksinhuoltajat saavat kaksinkertaisen summan. Keskeinen kysymys kuuluu: mitä tämä päätös merkitsee Suomessa asuville arabiankielisille perheille? Onko kyseessä konkreettinen helpotus perheiden taloudellisiin paineisiin vai vain symbolinen muutos, jolla ei ole suurta vaikutusta? Monille keski- ja pienituloisille perheille pienikin veromuutos voi vaikuttaa kotitalouden kuukausibudjettiin, mutta vaikutuksen laajuus riippuu tulojen tasosta ja lasten määrästä.

Verohallinnon (vero.fi, 2025) mukaan ansiotulovähennys poistuu ja sen tilalle tulee laajennettu työtulovähennys. Uuden järjestelmän mukaan perheet saavat 50 euroa vähennystä jokaista lasta kohden, ja yksinhuoltajat 100 euroa lasta kohden. Tavoitteena on kannustaa työntekoon ja keventää perheiden verorasitusta. Veronmaksajain Keskusliiton (2025) mukaan tämä muutos alentaa keskituloisten perheiden tuloverotusta keskimäärin 1,5 prosentilla, kun taas suurituloisilla vaikutus jää suhteellisesti pienemmäksi. Muutos liittyy hallituksen pitkän aikavälin suunnitelmaan, jonka tavoitteena on vuoteen 2029 mennessä vahvistaa kotitalouksien ostovoimaa ja lisätä työvoiman tarjontaa.

Vaikka muutos koskee kaikkia Suomessa laillisesti asuvia perheitä, osa arabiankielisistä perheistä kohtaa haasteita verojärjestelmän yksityiskohtien ymmärtämisessä. Lomakkeiden täyttäminen tai vähennysten hyödyntäminen edellyttää riittävää suomen kielen taitoa tai käännöspalveluiden käyttöä. Lisäksi perheet, joiden toimeentulo perustuu osa-aikatyöhön tai pienipalkkaisiin töihin, eivät välttämättä hyödy merkittävästi 50 euron lisäyksestä. Sen sijaan keskituloiset perheet kokevat hyödyn selvemmin. Myös määräaikaisissa työsuhteissa tai epävirallisessa taloudessa toimivat jäävät muutoksen ulkopuolelle.

Kielimuurit muodostavat merkittävän esteen. Monet arabiankieliset perheet ovat riippuvaisia ystävistä tai yhdistyksistä verotukseen liittyvien muutosten ymmärtämisessä. Tämä voi johtaa siihen, että vähennyksiä ei osata hakea tai uudet määräajat, kuten vuoden 2025 alusta huhtikuuhun siirretty veroilmoituksen palautuspäivä, jäävät huomaamatta. Samalla herää kysymys: riittääkö 50 euron lisäys kattamaan elinkustannusten nousun? Ruoka-, vuokra- ja sähkölaskut ovat kallistuneet viime vuosina. Tilastokeskuksen (2024) mukaan elintarvikkeiden hinnat nousivat 7 prosenttia yhden vuoden aikana. Tämä merkitsee sitä, että lisäraha kuluu nopeasti ilman merkittävää vaikutusta perheen taloudelliseen hyvinvointiin.

Konkreettiset kokemukset tuovat esiin muutoksen ristiriitaisen luonteen. Mohamed, kolmen lapsen isä, joka työskentelee bussinkuljettajana Helsingissä, arvioi saavansa noin 150 euroa lisää vuodessa. Hänen mukaansa summa ei ole suuri, mutta sillä voi kattaa esimerkiksi osan oppikirjojen tai talvivaatteiden kustannuksista. Hänelle muutos merkitsee enemmän viestiä hallituksen halusta tukea työssäkäyviä perheitä kuin todellista taloudellista helpotusta. Toisaalta Leila, kahden lapsen yksinhuoltaja Tampereelta, kokee hyötyvänsä enemmän, sillä hän saa 100 euroa lasta kohden. Hän kuitenkin toteaa, että vuokra ja sähkölaskut vievät suurimman osan tuloista, eikä hän lopulta huomaa suurta eroa arjessa. Nämä kertomukset havainnollistavat, että muutos on joillekin perheille konkreettinen helpotus, mutta toisille vain symbolinen tuki.

Vaikka summat ovat rajallisia, uudistuksessa on myös myönteisiä puolia. Tuki kohdistuu suoraan lapsiperheille, mikä kertoo hallituksen pyrkimyksestä helpottaa perheiden taloudellista taakkaa ja kannustaa työntekoon. Työtulovähennys on myös aiempaa selkeämpi, mikä helpottaa sen ymmärtämistä. Erityisesti monilapsiset perheet hyötyvät suhteellisesti enemmän kuin pienemmät kotitaloudet. Lisäksi on muistettava, että Suomi tarjoaa edelleen kattavan sosiaaliturvajärjestelmän, johon kuuluvat maksuton koulutus ja terveydenhuolto. Pienilläkin muutoksilla voi olla merkitystä osana laajempaa tukiverkostoa.

Valtiovarainministeriön mukaan kyseessä on osa laajempaa verouudistusta, jonka tavoitteena on vuoteen 2029 mennessä vähentää verorasitusta erityisesti keskituloisilta perheiltä ja lisätä työvoiman tarjontaa. Hallituksen raportin (valtioneuvosto.fi, 2025) mukaan noin 600 000 kotitaloutta hyötyy muutoksista. Taloustieteilijät ovat kuitenkin esittäneet kriittisiä näkemyksiä. Joidenkin mielestä summat ovat liian pieniä suhteessa elinkustannusten nousuun. Toiset näkevät uudistuksen tärkeänä ensimmäisenä askeleena, mutta vaativat jatkossa laajempia toimia, kuten välttämättömien hyödykkeiden veronalennuksia tai vuokratukien lisäämistä. Veronmaksajain Keskusliitto on puolestaan toivottanut uudistuksen tervetulleeksi ja katsoo sen osoittavan myönteistä suuntausta työssäkäyvien perheiden tukemisessa.

Lastenvähennyksen korotus vuodesta 2025 lähtien on positiivinen mutta rajallinen uudistus. Arabiankielisille perheille Suomessa se tarjoaa mahdollisuuden lievittää osittain taloudellisia paineita, erityisesti suurperheille ja yksinhuoltajille. Samalla on selvää, että näin pienet summat eivät yksinään riitä vastaamaan nopeasti muuttuvan talouden haasteisiin. On tärkeää, että arabiankieliset perheet seuraavat verotukseen liittyviä muutoksia ja hyödyntävät Verohallinnon ja paikallisten yhdistysten tarjoamaa neuvontaa. Tulevaisuuden näkymät viittaavat siihen, että Suomen verojärjestelmä kehittyy kohti läpinäkyvämpää ja oikeudenmukaisempaa rakennetta, mutta matkaa on vielä edessä.

Lähteet

Vero.fi – Muutoksia verotukseen vuonna 2025: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/verotuksen_muutoksia/muutoksia-verotukseen-vuonna-2025/
Veronmaksajain Keskusliitto – Verotus 2025: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/veromuutokset/verotus-2025/
Valtioneuvosto.fi – Talousarvioesitys ja veromuutokset 2025: https://valtioneuvosto.fi/-/10623/valtion-vuoden-2025-talousarvioesitys-nain-verotus-muuttuu
Tilastokeskus – Hinnat ja kulutus 2024: https://stat.fi

Arabi.fi