Sosiaaliturvaverkko Tienristeyksessä

Suomi on pitkään tunnettu kattavasta ja järjestelmällisestä sosiaaliturvajärjestelmästään, jota hallinnoi pääasiassa Kansaneläkelaitos (Kela). Tämä järjestelmä, joka takaa perustoimeentulon kaikille asukkaille, on Pohjoismaisen mallin kulmakivi, yhdistäen sosiaalisen turvan ja taloudellisen tehokkuuden. Tällä hetkellä Suomessa on kuitenkin käynnissä sarja syvälle luotaavia lainsäädäntöuudistuksia, joiden tarkoituksena on järjestelmän uudelleenrakentaminen. Uudistusten taustalla ovat taloudelliset välttämättömyydet (julkisen velan hallinta) ja rakenteelliset tavoitteet (työllisyysasteen nostaminen). Nämä hallituksen ajamat ja Eduskunnan kautta etenevät muutokset eivät ole pelkkiä teknisiä säätöjä, vaan ne edustavat perusteellista muutosta tukifilosofiassa, jolla on laaja-alaisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia kaikkiin suomalaisiin yhteiskuntaluokkiin. Näiden, vuosina 2024 ja 2025 käynnistyneiden ja vuoteen 2026 jatkuvien, uudistusten ilmoitettu päätavoite on valtiontalouden vahvistaminen ja toisaalta yksilöiden kannustaminen työntekoon etuuksien sijaan. Hallituksen ”uudistuksen välttämättömyys” -narratiivi on kuitenkin kohdannut yhteiskunnallista keskustelua ja perusteellista analyysiä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sekä Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM). Nämä tahot ovat varoittaneet, että muutokset voivat johtaa köyhyyden lisääntymiseen, erityisesti niiden keskuudessa, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia sosiaaliturvasta.

Lainsäädännöllinen Pohja ja Suuret Rakenteelliset Muutokset (2024-2025)

Hallituksen linjaamat muutokset Kelan perusetuuksiin keskittyvät kolmeen pääalueeseen: asumistukeen, työttömyysetuuksiin ja useiden sosiaalietuuksien indeksi-jäädytykseen.

1. Yleisen Asumistuen (Yleinen Asumistuki) Uudistus

Yleinen asumistuki on ollut yksi eniten mullistuneista etuuksista. Suomessa, jossa asumiskustannukset ovat merkittävä rasite, asumistuki on ollut elintärkeä satojen tuhansien perheiden ja opiskelijoiden toimeentulolle. Eduskunnan hyväksymät lainsäädännölliset muutokset sisältävät:

Korvausprosentin Leikkaaminen: Tukimenojen korvausprosentti on laskenut 80 prosentista 70 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että kotitalouksien on vastattava suuremmasta osuudesta kokonaisasumiskustannuksistaan.

Perusomavastuun Kiristäminen: Tuen laskennassa käytettävä perusomavastuun laskentaprosentti, joka lasketaan tulorajan ylittävistä tuloista, on noussut 42 prosentista 50 prosenttiin. Tämä kiristys tiukentaa ansaittujen tulojen vaikutusta tuen määrään.

Ansiotulovähennyksen Poisto: Ansiotulovähennys (noin 300 euroa kuukaudessa), joka mahdollisti pienituloisille työssäkäyville tulojen hankkimisen ilman, että se vaikutti välittömästi asumistukeen, on poistettu. Tämä oli yksi suorimmista toimenpiteistä ”työnteon kannustimen parantamiseksi”, mutta kriitikoiden mukaan se osuu osa-aikatyötä tekeviin ja tekee lyhyiden työpätkien ottamisesta taloudellisesti kannattamatonta.

Omistusasuntojen Tuen Lakkauttaminen (1.1.2025): Tammikuusta 2025 alkaen yleistä asumistukea ei enää makseta omistusasuntoihin. Tämä päätös koskee eläkeläisiä ja pienituloisia, jotka omistavat kotinsa, mutta joilla on ylläpito- tai lainakustannuksia.

Opiskelijoiden Siirto (1.8.2025): Suurin osa opiskelijoista siirretään yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän piiriin. Tämä lisä on huomattavasti tiukemmin rajattu ja pienempi, mikä leikkaa monien opiskelijoiden saamaa tukea, lukuun ottamatta niitä, joilla on lapsi tai puoliso (Lähde: Kela.fi, Eduskunnan raportit).

2. Työttömyysetuuksien Ehtojen Tiukentaminen (Työttömyysturva)

Työttömyysetuuksiin tehdyt muutokset pyrkivät tekemään etuuksista riippumisen taloudellisesti vaikeammaksi pidemmäksi ajaksi, työntäen näin työnhakijoita takaisin työmarkkinoille.

Suojaosan Poisto: Vuodesta 2024 alkaen työttömyysetuuden tulon suojaosa (300 euroa kuukaudessa) on poistettu. Tämä tarkoittaa, että kaikki osa-aikatyöstä ansaittu tulo vähentää työttömyysetuutta välittömästi. Tämä yksinkertaistaa järjestelmää, mutta heikentää merkittävästi osa-aikaisten työntekijöiden nettotuloja.

Korotusosan Poisto: Työllistymistä edistävän palvelun (kuten työvoimakoulutuksen) ajalta maksettava korotusosa on lakkautettu. Tämä vähentää taloudellista kannustinta osallistua koulutukseen tai ammatilliseen kuntoutukseen.

Työssäoloehdon Pidentäminen: Ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä olevaa työskentelyaikaa (työssäoloehtoa) ollaan pidentämässä kuudesta kuukaudesta kahteentoista kuukauteen. Tämä viivästyttää merkittävästi uusien työntekijöiden tai pitkän tauon jälkeen työelämään palaavien pääsyä ansioperusteisen tuen piiriin.

Lapsikorotusten Poisto: Työttömyysetuuteen maksettavat lapsikorotukset on poistettu, mikä kohdistuu suoraan lapsiperheisiin, jotka ovat riippuvaisia tästä tuesta.

3. Indeksi-jäädytys

Yksi merkittävimmistä ja laaja-alaisimmista toimenpiteistä on suuren osan perusetuuksista indeksisidonnaisuuden jäädyttäminen (Kansaneläkeindeksi-jäädytys) vuoteen 2027 asti. Jäädytys koskee peruspäivärahoja, suurinta osaa lastenhoidon tuista (lukuun ottamatta lapsilisää, johon on tehty pieniä korotuksia), ja Kelan maksamien perusetuuksien minimitasoa. Inflaation ja elinkustannusten (erityisesti lääkkeiden ja terveydenhuollon) noustessa, indeksin jäädytys merkitsee näiden summien ostovoiman todellista heikkenemistä ja sosiaaliturvaverkon jatkuvaa heikentymistä (Lähde: Kelan tiedotteet 2024 ja 2025).

Syvät Sosiaaliset Vaikutukset: Selviytymistaistelu Leikkausten Keskellä

Näiden muutosten kumulatiiviset vaikutukset heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin ovat olleet toistuvien suomalaisten sosiaali- ja terveyslaitosten raporttien ja varoitusten kohteena.

1. Viimeisen Keinon Tuet (Toimeentulotuki)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) analyysi osoitti, että perusetuuksien (kuten asumistuen ja työttömyysturvan) leikkaukset eivät johda täysin odotettuihin säästöihin, vaan kasvattavat merkittävästi niiden henkilöiden määrää, jotka joutuvat turvautumaan perustoimeentulotukeen. THL:n tarkennetut arviot viittaavat siihen, että hallituksen vuosien 2024–2025 leikkaukset voivat lisätä toimeentulotuen saajien määrää noin 30 000 henkilöllä. Tämä ei ainoastaan viittaa kustannusten siirtymiseen sosiaaliturvajärjestelmän sisällä säästöjen sijaan (Lähde: THL:n raportti, 25.8.2025), vaan myös siihen, että perus-turvaverkko on heikentynyt, pakottaen ihmiset syvempään köyhyyteen.

2. Nuorten ja Pienituloisten Perheiden Aseman Heikkeneminen

Leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti pienituloisiin perheisiin ja yhden vanhemman perheisiin. Lapsikorotusten poistaminen työttömyysetuuksista sekä työtulojen suojaosan poisto vaikuttavat suoraan niihin vanhempiin, jotka pyrkivät hankkimaan osa-aikatyötä täydentääkseen tulojaan.

Terveydenhuoltopalvelujen ja lääkkeiden omavastuuosuuksien korotukset, jotka on myös sidottu indeksiin, lisäävät painetta riskiryhmien perheiden tuloihin. Kelan analyysit osoittivat, että nuorten (20–29-vuotiaat) köyhyysaste kasvaa eniten, jopa 1,5 prosenttiyksikköä näiden muutosten seurauksena, erityisesti yksinasuvien ja työttömyysetuudesta riippuvaisten keskuudessa (Lähde: Kela.fi, tammikuu 2024).

Taloudelliset Haasteet Työn Kannustin Vastaan Köyhyysloukku

Uudistusten kannattajat pitävät kiinni siitä, että lopullinen tavoite on parantaa ”työnteon kannustinta” kasvattamalla nettotuloeroa etuuden saamisen ja työnteon välillä. Käytännön toimenpiteiden toteutus kuitenkin paljastaa merkittäviä monimutkaisuuksia:

1. Suojaosan Poiston Vaikutus Osa-aikatyöhön

Työttömyysetuuden suojaosan poisto on ollut kaksiteräinen miekka. Toisaalta se saattaa kannustaa joitakin etsimään kokoaikatyötä, mutta toisaalta se rankaisee niitä työttömiä, jotka löytävät osa-aikaista tai lyhytaikaista työtä. Suojaosa antoi työttömille mahdollisuuden hankkia työkokemusta menettämättä välittömästi merkittävää osaa kokonaistuloistaan. Nykyisten leikkausten myötä osa-aikatyön taloudellinen kannattavuus on heikentynyt huomattavasti, mikä saattaa saada yksilöt epäröimään lyhytaikaisten töiden tai tuntityön hyväksymistä, peläten, että se mutkistaa heidän taloudellista tilannettaan tai vie osan heidän etuuksistaan – ilmiö, joka tunnetaan ”köyhyysloukkuna”.

2. Epävarmuus Yleistuesta (Yleistuki)

Samanaikaisesti näiden leikkausten kanssa Suomen hallitus on ehdottanut uutta konseptia, ”Yleistukea”, jonka on määrä korvata peruspäiväraha ja työmarkkinatuki 1.5.2026 alkaen. Yleistuen keskeinen etu olisi järjestelmän yksinkertaistaminen ja avoimuuden lisääminen siinä, miten ansaitut tulot suhteutetaan valtion tukeen (Lähde: Kela.fi, syyskuu 2025). Kuitenkin tämän ”Yleistuen” myöhempien vaiheiden soveltamisen yksityiskohdat, erityisesti miten muut kuin palkkatulot (kuten pääomatulot) vaikuttavat siihen, ovat edelleen lainsäädäntökeskustelun kohteena. Tämä epävarmuus tulevaisuuden kuvasta lisää entisestään epävakautta tuensaajien keskuudessa.

Pohjoismaisen Hyvinvoinnin Uudelleenmäärittely

Kelan perusetuuksien järjestelmän muutos merkitsee käännekohtaa Suomen sosiaalipolitiikan historiassa. Vaikka hallitus pyrkii vakaasti saavuttamaan budjettivakauden ja parantamaan työllisyysasteita, THL:n ja STM:n analyysien todisteet viittaavat siihen, että näiden uudistusten sosiaaliset kustannukset saattavat olla korkeat, erityisesti haavoittuvimmille ryhmille.

Indeksi-jäädytykset, asumistuen leikkaukset ja työttömyysetuuksien ehtojen tiukennukset ovat kaikki kumulatiivisia tekijöitä, jotka heikentävät sosiaaliturvaverkon lujuutta. Vaikka etuuksien tuleva yksinkertaistaminen ”Yleistuen” avulla saattaakin tuoda toivoa tehokkaammasta järjestelmästä, näiden muutosten välitön vaikutus on huomattava köyhyyden lisääntyminen ja riippuvuuden kasvu viimeisen keinon tuesta. Suomen narratiivi on siirtymässä ”kattavasta hyvinvoinnista” ”rajattuun hyvinvointiin”, jossa yksilön vastuun ja valtion tuen tasapainoa määritellään uudelleen. Näiden uudistusten menestys riippuu siitä, pystyvätkö ne saavuttamaan taloudelliset tavoitteensa purkamatta samalla niitä perusarvoja tasa-arvosta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, joihin Pohjoismainen malli on rakennettu. Kelan tietojen ja THL:n tilastojen seuranta pysyy jatkossakin todellisena indikaattorina, joka määrittää Suomen hyvinvoinnin tulevaisuuden.

Lähteet:

Kansaneläkelaitos (Kela) – Ajankohtaista / Tiedotteet (vuosilta 2024 ja 2025).

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) – Muistiot ja yhteisvaikutusarviot 2024-2025.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) – Laskentamallit ja uutiset.

Eduskunta – Hallituksen esitykset (HE) ja Säädökset työttömyysturvaan ja asumistukeen.

Arabi.fi