Suomi on onnistunut siinä, mistä monet maat vasta unelmoivat: se on tehnyt teknologiasta inhimillisen. Täällä digitalisaatio ja tekoäly eivät ole itseisarvoja, vaan välineitä paremman elämän rakentamiseen. 1990-luvulta lähtien, Nokian aikakaudesta alkaen, Suomi on investoinut johdonmukaisesti tietoon ja tutkimukseen. Nokian kriisi 2000-luvulla ei ollut loppu, vaan uuden alku. Tänään Business Finland, VTT ja Aalto-yliopisto muodostavat kansainvälisesti arvostetun innovaatioverkoston, joka yhdistää tutkimuksen, yritykset ja julkisen sektorin .

Vuonna 2017 Suomi julkaisi ensimmäisen kansallisen tekoälyohjelmansa Euroopassa. Sen tavoitteena oli tehdä tekoälystä osa arkea – ei korvata ihmistä, vaan tukea häntä. Yliopiston ja Reaktorin yhdessä kehittämä Elements of AI -verkkokurssi toi tekoälyopetuksen miljoonien ihmisten ulottuville . Suomalainen innovaatio perustuu yhteistyöhön. Julkinen sektori, yritykset ja kansalaisyhteiskunta muodostavat ekosysteemin, jossa uudet ideat testataan käytännössä. Espoon ja Tampereen kaltaiset kaupungit toimivat elävänä laboratoriossa, jossa kehitellään ratkaisuja kestävän liikenteen, energian ja digitaalisen hallinnon aloilla. Eettinen ulottuvuus erottaa Suomen monista muista teknologian suurvalloista. Tekoälylle on asetettu selkeät eettiset säännöt, jotka perustuvat läpinäkyvyyteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen . Hallituksen tavoitteena on luoda digitaalinen yhteiskunta, jossa teknologia lisää luottamusta eikä murenna sitä.

Koulutusjärjestelmä tukee tätä visiota. Oppilaat oppivat luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisua, ja yliopistot yhdistävät tekniikan ja taiteen. Aalto-yliopisto on esimerkki korkeakoulusta, jossa insinöörit ja muotoilijat kehittävät ratkaisuja, jotka palvelevat ihmistä – eivät vain markkinoita. Suomen digitaalinen infrastruktuuri on maailmanluokkaa. Suomi.fi-palvelun avulla kansalaiset voivat hoitaa verot, terveyspalvelut ja viranomaisasiat verkossa turvallisesti. Tämä on vähentänyt byrokratiaa ja lisännyt hallinnon avoimuutta altio panostaa tutkimukseen ja kehitykseen yli 3,5 % BKT:sta , ja tukee erityisesti pk-yrityksiä, jotka ovat innovaatioiden moottori. Supercellin ja Woltin kaltaiset yritykset osoittavat, että pienenkin maan osaaminen voi saada maailmanlaajuista merkitystä. Suomen teknologinen malli osoittaa, että kehitys voi olla sekä älykästä että inhimillistä. Tekoäly voi palvella yhteiskuntaa, kun sen keskiössä on ihminen – ei algoritmi. Tämä on suomalaisen innovaation todellinen ydin: hiljainen, vastuullinen ja tulevaisuuteen katsova.

Arabi.fi