Tilastokeskuksen tuoreen uutisen (22.10.2025) mukaan 21 % 15–34-vuotiaista suomalaisnuorista on joskus keskeyttänyt tutkintoon johtavan koulutuksen. Miehistä näin on tehnyt 23 % ja naisista 19 %. Tiedot perustuvat vuoden 2024 työvoimatutkimuksen nuoriso-lisäosaan, joka kartoitti nuorten koulutus- ja työmarkkinatilannetta stat.fi. Yleisin keskeyttämisen syy oli koulutusohjelmaan liittyvät tekijät: 36 % vastaajista ilmoitti, että koulutus ei vastannut odotuksia, oli liian vaikea tai ei tuntunut hyödylliseltä, tai toinen koulutus oli kiinnostavampi. Seuraavina tulivat terveyteen liittyvät syyt (17 %) ja muut henkilökohtaiset syyt (17 %), kuten muutto toiselle paikkakunnalle tai ristiriidat opettajien ja opiskelutovereiden kanssa.

Vastasiko vastaajan koulutuksen taso nykyisen tai viimeisimmän työn vaatimuksia.png

Yliaktuaari Joanna Viinikka toteaa, että naisilla koulutusohjelmaan ja terveyteen liittyvät syyt olivat yleisempiä kuin miehillä, kun taas miehet korostivat halua siirtyä mieluummin työelämään. Yliaktuaari Elina Pelkonen puolestaan kertoo, että eniten keskeytyksiä tapahtui ammatillisessa koulutuksessa, toiseksi eniten ammattikorkeakouluopinnoissa. Lisäksi 5 % nuorista oli keskeyttänyt useamman tutkintoon johtavan koulutuksen (miehet 5 %, naiset 4 %). Keskeyttämiseksi katsottiin myös alanvaihto tai yli tavanomaisen loma-ajan kestävä tauko opinnoista ilman tutkinnon suorittamista. Tulokset ovat osa vuoden 2024 työvoimatutkimuksen lisäosiota, joka tarkastelee nuorten kokemuksia koulutuksen ja osaamisen vastaavuudesta työelämän vaatimuksiin. Katsauksen mukaan koulutusjärjestelmän joustavuus tarjoaa mahdollisuuksia, mutta voi johtaa myös toistuviin keskeytyksiin, jos opiskelijan motivaatio tai terveys horjuu.

Vastasiko vastaajan koulutuksen taso nykyisen tai viimeisimmän työn vaatimuksia1.png

Laajemmassa kontekstissa luvut viittaavat siihen, että keskeyttämisen taustalla on useimmiten yhdistelmä opetussisältöön, hyvinvointiin ja työelämän houkutuksiin liittyviä tekijöitä. Suomessa koulutuksen joustavuus ja työelämän varhainen saavutettavuus ovat vahvuuksia, mutta ne voivat myös houkutella opiskelijoita jättämään opinnot kesken. Terveyteen liittyvien syiden yleisyys korostaa koulutus- ja hyvinvointipolitiikan yhteyttä: opiskelijoiden mielenterveyspalvelut ja ohjaus ovat olennainen osa koulutuksen jatkuvuuden turvaamista. Tilastokeskus painottaa, että keskeyttämisilmiötä ei tule tulkita yksinomaan negatiivisesti, vaan myös signaalina järjestelmän kehittämistarpeista. Kun opinto-ohjaus, varhainen tuki ja mahdollisuudet palata opintoihin ovat kunnossa, yksittäinen keskeytys ei tarkoita koulutuspoliittista epäonnistumista – vaan vaihetta elämänpolussa, jossa nuori etsii omaa suuntaansa.

Koulutuksen keskeyttämisen syyt sukupuolen mukaan, 15.png

Arabi.fi