Keväällä 2025 pääministeri Petteri Orpon ja valtiovarainministeri Riikka Purran johtama hallitus julkisti laajan talouspaketin, jonka tavoitteena on elvyttää hidastunutta talouskasvua ja hillitä julkisen velan kasvua. Paketin keskeisin osa on yhteisöveron laskeminen 20 prosentista 18 prosenttiin, mikä on alhaisin taso Suomen historiassa. Hallituksen mukaan päätös vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja houkuttelee ulkomaisia investointeja, mutta kriitikot pitävät sitä palkintona suuryrityksille julkisen talouden kustannuksella. Uudistus ajoittuu aikaan, jolloin Euroopan maat kilpailevat sijoittajista pandemian, Ukrainan sodan ja energian hinnannousun aiheuttamien kriisien jälkeen. Hallituksen näkemyksen mukaan veropolitiikasta on tullut keskeinen työkalu globaalissa kilpailussa. Valtiovarainministeri totesi esityksen yhteydessä, että ”Suomi tarvitsee joustavamman ja reilumman yritysympäristön pysyäkseen houkuttelevana kansainvälisillä markkinoilla”.
Valtiovarainministeriön arvioiden mukaan yhteisöveron lasku pienentää valtion verotuloja noin 600 miljoonalla eurolla vuodessa, mutta hallitus uskoo menetyksen korvautuvan lisääntyvällä taloudellisella aktiivisuudella ja laajemmalla veropohjalla. Ennusteiden mukaan päätös voi luoda 20 000–30 000 uutta työpaikkaa kolmen vuoden kuluessa erityisesti teollisuus-, teknologia- ja uusiutuvan energian aloilla. Veronalennuksen rinnalla hallitus lupasi keventää yritysten perustamiseen liittyvää byrokratiaa ja alentaa hallinnollisia maksuja, kuten työlupa- ja oleskelulupamaksuja ulkomaisille yrittäjille. Lisäksi käynnistettiin ohjelma innovaatio- ja teknologiakeskusten vahvistamiseksi Helsinkiin, Espooseen, Tampereelle ja Ouluun, jotta niistä tulisi houkuttelevia alustoja startupeille ja kansainvälisille teknologiayrityksille.
Teknologia-ala, joka on yksi Suomen talouden kulmakivistä, otti päätöksen vastaan myönteisesti. Monet tekoälyn, ohjelmistokehityksen ja vihreän energian startupit pitivät veronalennusta mahdollisuutena laajentaa toimintaansa ja palkata uusia työntekijöitä. Ammattiliitot ja vasemmistopuolueet kuitenkin varoittivat, että ilman tarkkaa valvontaa veronalennus voi heikentää julkisten palvelujen, kuten koulutuksen ja sosiaaliturvan, rahoituspohjaa ja syventää tuloeroja. Vasemmistoliitto kuvasi hallituksen linjaa ”huolestuttavana luopumisena yhdestä tärkeimmistä julkisen rahoituksen lähteistä” ja esitti, että vastaavat varat olisi pitänyt suunnata koulutukseen ja tutkimukseen – alueisiin, jotka ovat tehneet Suomesta tunnetun innovaatiomaana. Hallitus puolustautui toteamalla, että veronalennus on väline, ei tavoite, ja että sen rinnalle luodaan valvontamekanismeja, joilla estetään suuryritysten veronkierto ja voitonsiirto ulkomaille.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) raportin mukaan uudistuksen vaikutus riippuu ulkomaisten sijoittajien käyttäytymisestä: pelkkä veron lasku ei riitä, ellei siihen yhdisty vakaa liiketoimintaympäristö, läpinäkyvä oikeusjärjestelmä ja korkeatasoinen koulutus. Tutkimus kuitenkin totesi, että Suomi säilyy edelleen yhtenä Pohjois-Euroopan vakaimmista ja houkuttelevimmista maista, erityisesti Natoon liittymisen jälkeen, mikä on lisännyt maan turvallisuusimagoa sijoituskohteena. Hallituksen suunnitelmassa painotettiin myös vihreää siirtymää talouskasvun moottorina. Uusiutuvan energian ja ympäristöteknologian hankkeet saavat lisäkannustimia: jopa 50 prosentin verohuojennus voitoista, jotka investoidaan uudelleen vähäpäästöisiin projekteihin. Näin Suomi pyrkii vahvistamaan asemaansa vihreän teknologian edelläkävijänä Euroopassa. Ensimmäiset tulokset näkyivät jo vuoden 2025 puolivälissä. Business Finland raportoi ulkomaisten suorien investointien kasvaneen 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Erityisen aktiivisia olivat saksalaiset ja japanilaiset yritykset, jotka sijoittivat akkuteollisuuteen ja vetyenergiaan. Työllisyys nousi hieman etenkin teollisuuskaupungeissa, kuten Tampereella ja Oulussa.
Silti suurin haaste hallitukselle on tasapainon löytäminen pääomien houkuttelun ja hyvinvointivaltion rahoituksen välillä. Suomi on pitkään ollut esimerkki siitä, miten vapaa markkinatalous ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus voivat kulkea käsi kädessä. Nyt veropolitiikan muutos herättää kysymyksen: siirtyykö Suomi kohti markkinaliberalismia vai säilyttääkö se hyvinvointivaltion arvonsa? Eduskunnassa jotkut kansanedustajat varoittivat, että veronalennus voi käynnistää verokilpailun Pohjoismaissa, mikä painostaisi naapurimaita tekemään vastaavia päätöksiä. Hallitus kuitenkin vakuutti, että 18 prosentin verokanta on edelleen kansainvälisesti kohtuullinen ja että päätös perustuu vertailuun Ruotsin ja Viron veromalleihin. Vuosi 2025 jäänee historiaan Suomen talouspolitiikan käännekohtana. Hallitus uskoo, että joustava verotus yhdistettynä koulutukseen ja innovaatioihin voi tehdä Suomesta houkuttelevan keskuksen vihreälle pääomalle ja kansainväliselle osaamiselle. Kriitikot taas muistuttavat, että taloudellinen rohkeus on arvokasta vain, jos se kulkee käsi kädessä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kanssa. Tulevat vuodet näyttävät, onnistuuko Suomi todistamaan, että kasvu ja tasa-arvo voivat kulkea rinnakkain – ja että avoin talous voi säilyttää hyvinvointivaltion periaatteet.
Lähteet:
Valtiovarainministeriö – Veropolitiikan raportti 2025
Business Finland – Ulkomaiset investoinnit, kesäkuu 2025
VATT – Yritysveron muutosten vaikutusanalyysi, huhtikuu 2025
Yle Uutiset – Eduskuntakeskustelu verouudistuksesta, toukokuu 2025
Reuters – Finland plans tax cuts to boost economy, 24.4.2025