Vuoden 2025 alusta Suomen verojärjestelmään tuli muutoksia, jotka koskevat suoraan pienyrittäjiä ja itsensätyöllistäjiä. Hallitus nosti arvonlisäveron (ALV) alarajahuojennuksen rajaa sekä asetti uusia velvoitteita rekisteröitymiselle. Tavoitteena on keventää hallinnollista ja taloudellista taakkaa pienimmiltä toimijoilta sekä samalla varmistaa reilu kilpailu ja laajentaa veropohjaa. Mutta mitä nämä muutokset merkitsevät erityisesti arabiankielisille pienyrittäjille Suomessa?

Verohallinnon (vero.fi, 2025) mukaan ALV:n verovapaa alaraja nousi 15 000 eurosta 20 000 euroon vuodessa. Tämä tarkoittaa, että yritykset, joiden liikevaihto jää tämän rajan alle, eivät ole velvollisia maksamaan arvonlisäveroa. Jos raja kuitenkin ylittyy, rekisteröityminen ALV-velvolliseksi on pakollista, ja tällöin yrityksen on annettava säännölliset veroilmoitukset. Muutoksen tavoitteena on helpottaa hyvin pienten yritysten toimintaa, mutta myös estää veronkiertoa ja varmistaa tasapuoliset pelisäännöt.

Hallitus arvioi, että noin 30 000 pienyritystä hyötyy rajojen nostamisesta. Näiden joukossa on merkittävä määrä maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä, joista monet ovat arabiankielisiä. He toimivat usein aloilla kuten ravintolat, kuljetuspalvelut, vähittäiskauppa ja käsityöalat. Monille heistä muutos tarkoittaa käytännössä säästöjä ja parempaa mahdollisuutta jatkaa toimintaansa tiukentuneessa kilpailutilanteessa.

Muutokseen liittyy kuitenkin myös haasteita. Ensinnäkin yritykset, joiden liikevaihto lähestyy 20 000 euron rajaa, joutuvat tarkasti seuraamaan talouttaan. Pieni ylitys voi tarkoittaa merkittävää hallinnollista lisätaakkaa ja ennakoimattomia kustannuksia. Toiseksi verojärjestelmän monimutkaisuus voi aiheuttaa ongelmia arabiankielisille yrittäjille, jotka eivät hallitse suomea tai ruotsia riittävästi. Tämä lisää riskiä virheisiin veroilmoituksissa tai MyTax-palvelun käytössä, mikä voi johtaa viivästyskorkoihin tai sanktioihin.

Kokemukset arjesta kuvaavat muutoksen merkitystä. Yusuf, helsinkiläinen ruokakauppias, kertoo liikevaihtonsa olevan noin 19 500 euroa vuodessa. “Alarajan nosto on minulle hyvä uutinen, koska se antaa enemmän liikkumavaraa ilman pelkoa ylittää vanhaa rajaa. Mutta minun on oltava tarkkana, sillä pienikin myynnin kasvu voi muuttaa tilanteen kokonaan”, hän sanoo. Salma, tamperelainen kauneushoitolan omistaja, toteaa, ettei muutos vaikuta hänen yritykseensä, koska liikevaihto ylittää jo alarajan. “Silti pidän oikeudenmukaisena sitä, että pienimmät toimijat vapautetaan ALV-velvoitteista”, hän lisää.

Muutoksen positiivisia puolia on useita. Se osoittaa, että hallitus tunnistaa pienyritysten merkityksen kansantaloudessa. Tilastokeskuksen (2024) mukaan noin 93 % Suomen yrityksistä on pieniä yrityksiä. ALV:n alarajan nosto mahdollistaa, että nämä yritykset voivat suunnata resurssejaan kehittämiseen ja investointeihin verojen sijasta. Lisäksi uudistus voi kannustaa uusia yrittäjiä aloittamaan liiketoiminnan ilman välitöntä huolta veroista.

Kritiikkiä on kuitenkin esitetty. Asiantuntijoiden mukaan osa yrittäjistä voi tietoisesti rajoittaa liikevaihtoaan pysyäkseen rajan alapuolella, mikä voi hidastaa kasvua. Lisäksi verotulojen väheneminen voi olla ongelma julkiselle taloudelle aikana, jolloin se tarvitsee kipeästi lisäresursseja.

Hallitus on todennut, että tämä uudistus on osa laajempaa suunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2029. Tavoitteena on yksinkertaistaa verojärjestelmää ja edistää investointeja. Veronmaksajain Keskusliitto (2025) on suhtautunut myönteisesti ja katsoo, että muutos tukee pienyrittäjiä ja paikallista taloutta. Oppositiosta on kuitenkin kuultu kritiikkiä siitä, että uudistus voi luoda eriarvoisuutta yritysten välille ja jättää aukkoja järjestelmään.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ALV:n alarajan nosto vuonna 2025 tarjoaa arabiankielisille pienyrittäjille mahdollisuuden keventää verotaakkaansa ja helpottaa yritystoiminnan arkea. Samalla se edellyttää tarkkaa seurantaa ja lain noudattamista, jotta vältetään ikävät yllätykset. Kyseessä on positiivinen askel, mutta ei yksin riittävä tukemaan pienyritysten menestystä. Tarvitaan rinnalle myös koulutusta, rahoitustukea ja neuvontapalveluja useilla kielillä.

Lähteet

Vero.fi – Muutoksia verotukseen vuonna 2025

Valtiovarainministeriö – Tuloverotukseen ehdotetaan muutoksia

Tilastokeskus – Yritysten rakenteet 2024

Arabi.fi