Vuonna 2024 Suomessa kuoli 374 ihmistä myrkytykseen, kertoo Tilastokeskus. Vaikka osuus kaikista kuolemista oli alle prosentin, myrkytykset muodostivat noin kymmenesosan kaikista tapaturmaisista kuolemista. Yleisimmät aiheuttajat olivat alkoholi, lääkkeet ja opioidit. Opioidit olivat osallisina kolmasosassa tapauksista, alkoholi toisessa kolmanneksessa. Loppuosa liittyi pääasiassa lääkkeiden väärinkäyttöön. Kuolemat vähenivät kuuden prosentin verran edellisvuoteen verrattuna, erityisesti huumausainemyrkytysten vähenemisen ansiosta.
Pitkällä aikavälillä kehitys on ollut myönteistä alkoholimyrkytysten määrä on puolittunut kymmenessä vuodessa, ja apua on saatavilla nopeammin kuin ennen. Myrkytystietokeskus vastaanotti viime vuonna lähes 34 000 puhelua, joista suurin osa koski lääkkeitä ja kemikaaleja. Silti yksittäiset tragediat muistuttavat riskistä. Viime vuosina on nähty sekä tahallisia että tahattomia myrkytyksiä: väärinkäytettyjä lääkkeitä, pimeitä alkoholeja, ja harvinaisia, mutta shokeeraavia rikostapauksia. Henkirikoksissa myrkky on edelleen poikkeus vain 1,3 prosenttia kaikista murhista vuosina 2013–2023 tehtiin myrkyttämällä. Yhteiskunnallisesti myrkytykset heijastavat yksinäisyyttä, mielenterveysongelmia ja päihderiippuvuutta. Useimmat uhrit ovat miehiä keski-iässä, mutta myös naisten osuus lääkkeiden yliannostuksissa on kasvanut. Suomi on onnistunut vähentämään myrkytyskuolemia yhdistämällä tiedon, valvonnan ja hoidon. Sähköiset reseptit, naltreksonin ja naloksonin jakelu sekä parempi addiktiohoito ovat pelastaneet henkiä. Tulevaisuuden haaste on pitää kehitys jatkuvana ja varmistaa, että jokainen ymmärtää: lääke, alkoholi ja huume eivät ole vaarattomia – ne voivat tappaa hiljaa, ilman varoitusta.