Suomen yliopistojärjestelmässä astuu vuonna 2025 voimaan uudistus, jossa 3 % rahoituksesta sidotaan ensimmäistä kertaa kirjoittautuvien opiskelijoiden määrään. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan uudistuksen tavoitteena on rohkaista yliopistoja houkuttelemaan uusia opiskelijaryhmiä ja varmistaa, että korkeakoulutus pysyy avoimena ja joustavana eri väestöryhmille. OECD:n raportin mukaan muutos on tärkeä askel kohti korkeakoulutuksen laajentamista ja tasa-arvon lisäämistä koulutukseen pääsyssä (oecd.org).

Viime vuosina on herännyt huolta siitä, että korkeakoulututkinnon suorittavien määrä Suomessa on laskenut verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tilastot osoittavat, että erityisesti maahanmuuttajataustaiset opiskelijat kohtaavat suurempia haasteita korkeakouluihin hakeutumisessa. Uudistuksen odotetaan avaavan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi arabiaa puhuville ja muille maahanmuuttajille, jotka eivät aina tunne koulutusjärjestelmän toimintaa tai joilla ei ole riittäviä resursseja.

Uudistus tukee myös jatkuvaa oppimista ja elinikäistä oppimista. Aikuisille, jotka eivät ole aiemmin hakeutuneet yliopistoon, tarjoutuu nyt paremmat mahdollisuudet kouluttautua uudelleen. Tämä voi osaltaan auttaa työmarkkinoita, jotka kärsivät osaajapulasta. Näin yliopistoista tulee entistä avoimempia ja joustavampia instituutioita, jotka vastaavat yhteiskunnan ja talouden tarpeisiin.

Kriittiset äänet kuitenkin varoittavat, että opiskelijamäärien kasvu voi vaarantaa opetuksen laadun, ellei lisäresursseja kohdenneta riittävästi. Opiskelijajärjestöt ovat todenneet, että painopiste määrässä voi johtaa laadun heikkenemiseen, mikäli asiaa ei hallita huolellisesti.

Arabiaa puhuville nuorille Suomessa tämä muutos voi tarjota merkittäviä mahdollisuuksia. Monet kokevat kieli- ja kulttuurihaasteita, jotka vaikeuttavat korkeakoulupolulle pääsyä. Jos uudistus yhdistetään tukiohjelmiin, kuten valmentaviin kursseihin tai kohdennettuihin stipendeihin, se voi lisätä merkittävästi heidän osallistumistaan korkeakoulutukseen. Myös arabiaa puhuvien perheiden näkökulmasta uudistus voi vahvistaa uskoa siihen, että heidän lapsillaan on todellisia mahdollisuuksia korkeakoulutukseen ja työelämään.

Samalla yliopistojen odotetaan kehittävän uusia strategioita opiskelijoiden houkuttelemiseksi. Tämä voi tarkoittaa tiiviimpää yhteistyötä lukioiden kanssa, esittelytilaisuuksien järjestämistä eri kielillä sekä ohjauspalveluiden laajentamista. Näin voidaan kaventaa kuilua kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden välillä.

Kaiken kaikkiaan vuodesta 2025 alkaen käyttöön tuleva rahoitusmuutos nähdään strategisena askeleena, joka pyrkii lisäämään korkeakoulutukseen hakeutuvien määrää erityisesti uusien opiskelijoiden osalta. Sen onnistuminen riippuu kuitenkin siitä, miten yliopistot ja viranomaiset onnistuvat tasapainottamaan määrällisen kasvun ja opetuksen laadun. Avoimeksi jää kysymys: onnistuuko Suomi tekemään korkeakoulutuksesta aidosti inklusiivisempaa ja tasa-arvoisempaa, vai jääkö uudistus käytännön haasteiden varjoon?

Arabi.fi