Vuoden 2025 alussa Suomen verojärjestelmään tuli merkittäviä muutoksia, jotka koskevat perintö- ja lahjaveroa. Perintöveron verovapaa raja nostettiin 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjaveron raja 5 000 eurosta 7 500 euroon. Nämä uudistukset heijastavat hallituksen pyrkimystä keventää verotusta ja helpottaa perheiden asemaa, mutta samalla ne herättävät keskustelua siitä, kenen etuja ne palvelevat ja miten ne vaikuttavat varallisuuden jakautumiseen yhteiskunnassa. Valtiovarainministeriön (vm.fi, 2025) mukaan muutosten tavoitteena on tehdä järjestelmästä joustavampi ja paremmin talouden muutoksiin reagoiva. Omaisuuden, erityisesti asuntojen ja kiinteistöjen, hintojen noustessa aiemmat rajat johtivat siihen, että yhä useampi perillinen joutui maksamaan perintöveroa. Verohallinnon (vero.fi, 2025) arvioiden mukaan tuhannet perheet hyötyvät vuosittain rajojen nostamisesta, etenkin ne, jotka perivät asuntoja tai maa-alueita.
Arabiankielisten perheiden näkökulmasta järjestelmän monimutkaisuus muodostaa kuitenkin haasteen. Perintö- ja lahjavero lasketaan omaisuuden arvon mukaan progressiivisesti, joten verovapaiden rajojen nosto hyödyttää eniten keskiluokkaisia perheitä. Pienituloiset eivät puolestaan aina saa merkittävää hyötyä, sillä heidän omaisuutensa jää usein alle verotettavan tason. Lisäksi kielimuuri vaikeuttaa säännösten ymmärtämistä, ja tieto uusista muutoksista ei välttämättä saavuta kaikkia ymmärrettävässä muodossa. Kokemukset arjesta valottavat uudistuksen vaikutuksia. Sami, suomalais-arabitaustainen nuori, peri isältään asunnon Helsingissä. Vanhan järjestelmän mukaan hän olisi joutunut maksamaan huomattavan summan perintöveroa, mutta uuden rajan ansiosta hän välttyi tuhansien eurojen maksulta. ”Verovapaan rajan nosto antoi minulle mahdollisuuden säilyttää kodin, jossa vartuin”, Sami kertoo. Toisaalta Mariam, joka sai sukulaiseltaan 10 000 euron lahjan, joutui edelleen maksamaan veroa osasta summasta. ”On hyvä, että rajaa nostettiin, mutta järjestelmä kaipaa yhä oikeudenmukaisempia ratkaisuja”, hän toteaa.
Uudistuksen positiiviset puolet ovat ilmeiset: se vähentää taloudellista painetta pieniltä perillisiltä ja auttaa perheitä säilyttämään omaisuutensa ilman pakkomyyntiä. Lisäksi Suomen järjestelmä lähestyy muiden Euroopan maiden käytäntöjä, joissa verovapaat rajat ovat huomattavasti korkeammat. Taloustieteilijät kuitenkin huomauttavat, että hyvätuloiset pystyvät edelleen siirtämään suuria omaisuuksia verosuunnittelun avulla, kun taas pienituloisten hyödyt jäävät vähäisiksi. Poliittisella tasolla hallitus on korostanut, että kyseessä on osa laajempaa verouudistusta, joka jatkuu vuoteen 2029 saakka. Tavoitteena on yhdistää verotuksen oikeudenmukaisuus ja talouden kilpailukyky. Veronmaksajain Keskusliitto (2025) on toivottanut muutoksen tervetulleeksi ja katsoo sen suojaavan tavallisia perheitä ”epäreiluilta” verotuksilta. Kritiikkiä on kuitenkin esitetty siitä, että valtio menettää samalla verotuloja aikana, jolloin julkisen talouden vahvistaminen olisi tärkeää. perintö- ja lahjaveron rajojen nosto vuonna 2025 on monille perheille myönteinen askel, joka vähentää heidän taloudellisia paineitaan. Arabiankielisille perheille Suomessa tämä tarjoaa mahdollisuuden keventää verotaakkaa ja säilyttää omaisuutta sukupolvelta toiselle. Samalla kyseessä on kuitenkin vain osittainen ratkaisu, joka ei yksin riitä takaamaan verotuksen oikeudenmukaisuutta. Jatkossa tarvitaan laajempia uudistuksia, jotta varallisuuden jakautuminen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuvat paremmin.
Lähteet
Vero.fi – Muutoksia verotukseen vuonna 2025
Valtiovarainministeriö – Tuloverotukseen ehdotetaan muutoksia