Suomalaisessa yhteiskunnassa mielenterveys on kokenut merkittävän muutoksen viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Pitkään vallitseva sisu-kulttuuri – ajatus sisäisestä voimasta ja vaikenemisen kunniasta – auttoi selviytymään sodista ja ankarasta luonnosta, mutta samalla se loi kulttuurisen esteen mielenterveydestä puhumiselle. Vuonna 2020 hallitus käynnisti kansallisen mielenterveysstrategian 2030, joka on kymmenvuotinen ohjelma mielenterveyden edistämiseksi kaikilla yhteiskunnan tasoilla (STM 2020). Strategian kolme keskeistä pilaria ovat ennaltaehkäisy, palveluiden saatavuus ja stigman poistaminen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreiden tilastojen mukaan joka viides suomalainen kokee elämänsä aikana mielenterveyden häiriön, ja yli puolet pitkistä sairauspoissaoloista liittyy psyykkisiin syihin (THL 2024). Samalla kuitenkin avun hakeminen on lisääntynyt 40 % kymmenessä vuodessa, mikä kertoo tietoisuuden kasvusta. Yksi merkittävimmistä muutoksista on tapahtunut koulutusjärjestelmässä. Vuodesta 2016 alkaen perusopetuksen opetussuunnitelmaan on sisällytetty tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä mielen hyvinvoinnin opetus, ns. Elämänhallintataidot (Opetushallitus 2023). Kouluissa ja korkeakouluissa toimivat opiskelijajärjestöt, kuten Nyyti ry ja MIELI ry, tarjoavat matalan kynnyksen tukea ja keskusteluapua nuorille (MIELI ry). Perusterveydenhuollossa mielenterveyspalvelut ovat nykyisin osa kunnallista peruspalvelua. Jokainen voi varata maksuttoman arviointikäynnin digitaalisesti Omaolo.fi-palvelun kautta (Omaolo.fi). Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on myös käynnistänyt lyhytterapiakokeilun vuonna 2022, jonka tavoitteena on tuoda psykoterapiapalvelut osaksi Kelan korvausjärjestelmää (STM 2022). Pilotti on lyhentänyt hoitojonoja useissa kunnissa.
Kansalaisjärjestöt ovat olleet muutoksen eturintamassa. MIELI Suomen Mielenterveys ry, perustettu jo 1897, ylläpitää valtakunnallista kriisipuhelinta Linja 116 123, joka tarjoaa vuosittain yli 70 000 keskustelua 30 kielellä, mukaan lukien arabia (MIELI 2024). Yhdistys kampanjoi teemalla “Hyvinvointi alkaa puheesta”, jonka viesti on yksinkertainen: hyvinvointi alkaa puhumisesta. WHO Euroopan alueen raportti (2023) nosti Suomen esimerkiksi koulujen mielenterveysohjelmista, joissa yhtä koulupsykologia kohden on vain noin 400 oppilasta – yksi parhaista suhdeluvuista Euroopassa (WHO Europe 2023). Silti haasteita riittää. Pimeät talvikuukaudet, pitkät etäisyydet ja työelämän kuormitus lisäävät riskejä erityisesti Pohjois-Suomessa. Turun yliopiston tutkimus (2023) osoitti, että kaamosmasennus on edelleen yleistä Lapissa ja Kainuussa (University of Turku 2023). Tähän on vastattu kehittämällä Luontohyvinvointi-ohjelmia, joissa luonnossa liikkuminen on osa hoitoa (Ympäristöministeriö 2023). Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusten mukaan jo 15 minuuttia metsässä alentaa stressihormonitasoja kolmanneksella (Luke 2023).
Media on ollut tärkeä osa asennemuutosta. Yleisradio Yle on tuottanut dokumenttisarjoja kuten “Mielen maisema”, jotka käsittelevät mielenterveyttä avoimesti ja empaattisesti (Yle 2023). Myös työelämässä mielenterveys on noussut strategiseksi kysymykseksi. Business Finlandin vuoden 2024 raportti osoittaa, että yhä useammat yritykset tarjoavat työntekijöilleen psykososiaalista tukea ja koulutuksia henkisen kuormituksen hallintaan (Business Finland 2024). Näiden uudistusten ansiosta mielenterveys ei ole enää yksilön häpeä, vaan yhteiskunnallinen vastuu. Psykologilla käynti on nykyään yhtä arkipäiväinen asia kuin hammaslääkärillä käynti. Suomi on siirtynyt vaiheeseen, jossa hiljaisuudesta on tullut tietoisuutta. Mielenterveys nähdään osana kokonaisvaltaista hyvinvointia – ei pelkkänä hoitokysymyksenä, vaan kulttuurisena muutoksena, jossa rohkeus puhua on uutta sisu-henkeä.