Vuoden 2025 alusta lähtien Suomen verojärjestelmään on tehty merkittäviä muutoksia, joiden tavoitteena on keventää kotitalouksien verotaakkaa ja kannustaa osallistumista työmarkkinoille. Yksi keskeisimmistä muutoksista on ansiotulovähennyksen poistaminen ja sen korvaaminen korotetulla työtulovähennyksellä (Työtulovähennys). Lisäksi vähennystä kasvattaa 50 euron lisäys jokaisesta alaikäisestä lapsesta sekä 100 euron lisäys yksinhuoltajille lasta kohden. Samalla Yleisradio-veron (Yle-vero) tuloraja on nostettu 15 150 euroon, mikä vapauttaa aiempaa suuremman joukon pienituloisia maksusta. Nämä muutokset ovat herättäneet laajaa keskustelua: kuka todella hyötyy uudistuksista, ja voidaanko niitä pitää oikeudenmukaisina eri väestöryhmien välillä?

Verohallinnon (vero.fi, 2025) mukaan tavoitteena on yksinkertaistaa järjestelmää ja tarjota suoraa tukea lapsiperheille. Veronmaksajain Keskusliiton (2025) arvion mukaan keskituloisten kotitalouksien tuloverotus kevenee noin 1,5 prosenttia, mikä vastaa muutamia satoja euroja vuodessa. Pienituloisille perheille hyöty konkretisoituu lähinnä lasten määrään sidotun työtulovähennyksen kautta, sillä monilla heistä veronmaksukyky on jo valmiiksi rajallinen. Sen sijaan suurituloiset kotitaloudet saavat euromääräisesti merkittävämmän hyödyn: esimerkiksi noin 100 000 euroa vuodessa ansaitsevan verotus kevenee noin 600 euroa, kun taas 250 000 euroa vuodessa ansaitseva voi hyötyä jopa yli 9 000 euroa.

Luvut paljastavat selkeän ristiriidan. Vaikka lapsikorotukset tukevat perheitä, suurin osa kokonaisuudessa jaettavasta hyödystä kohdistuu hyvätuloisille. Tämä nostaa esiin klassisen talouspoliittisen kysymyksen: onko tarkoituksena ensisijaisesti tukea heikoimmassa asemassa olevia vai lisätä koko talouden dynamiikkaa vahvistamalla suurituloisten ostovoimaa?

Arabiankieliset perheet Suomessa kohtaavat näissä muutoksissa erityisiä haasteita. Ensinnäkin järjestelmän yksityiskohtien ymmärtäminen on usein vaikeaa kielimuurin vuoksi. Monet turvautuvat tulkkeihin tai yhdistyksiin saadakseen tietoa, eivätkä välttämättä osaa hyödyntää kaikkia heille kuuluvia vähennyksiä. Toiseksi jatkuvasti nousevat elinkustannukset syövät nopeasti veronalennusten hyödyt. Tilastokeskuksen (2024) mukaan elintarvikkeiden hinnat nousivat seitsemällä prosentilla vuodessa, ja myös asumis- ja energiakustannukset ovat kasvaneet huomattavasti. Tässä kontekstissa 50 euron lisäys lasta kohden voi kadota nopeasti arjen kulujen keskelle.

Lisäksi monet arabiankieliset perheet työskentelevät osa-aikaisissa tai määräaikaisissa työsuhteissa, jolloin tulotaso jää pieneksi eikä veronalennuksista muodostu suurta hyötyä. Esimerkiksi perheet, joissa molemmat vanhemmat työskentelevät matalapalkkaisissa töissä, voivat huomata, että verokevennykset eivät kata edes vuokran tai sähkölaskujen nousua. Tämä kontrasti korostaa järjestelmän vinoutta: samalla kun suurituloiset kotitaloudet saavat selvän hyödyn, pienituloisten tilanteeseen muutos tuo vain rajallisen helpotuksen.

Kokemukset arjesta valottavat tilannetta konkreettisesti. Khaled, neljän lapsen isä, joka työskentelee ravintolassa Turussa, kertoo, että perhe saa lisää muutamia kymppejä kuukaudessa. “Summa on pieni, mutta se kertoo, että hallitus muistaa lapsiperheet. Käytännössä se menee kuitenkin koulutarvikkeisiin eikä muuta paljon taloudellista kokonaiskuvaa”, hän sanoo. Nader, ohjelmistoinsinööri Helsingistä, ansaitsee noin 110 000 euroa vuodessa ja kertoo hyötyneensä noin 600 euroa vuodessa uudistuksesta. “Meidän perheemme ei ole rahasta tiukilla, mutta toki lisähelpotus on ollut mukava. Käytämme sen asuntolainan lyhentämiseen”, hän toteaa. Näiden kertomusten valossa näkyy, kuinka sama uudistus näyttäytyy täysin eri tavoin eri tulotasoilla.

Uudistuksella on kiistatta myös positiivisia puolia. Työtulovähennyksen selkeyttäminen helpottaa sen ymmärtämistä verrattuna aiempaan ansiotulovähennykseen. Lapsiperheisiin kohdistuva lisäys on myös signaali hallituksen tahtotilasta tukea perheitä ja vahvistaa työnteon kannustimia. Lisäksi Yle-veron rajojen nosto hyödyttää ennen kaikkea pieni- ja keskituloisia, jotka vapautuvat maksusta kokonaan.

Kritiikkiä on kuitenkin esitetty siitä, että suurituloiset hyötyvät suhteettoman paljon. Osa ekonomisteista arvioi, että uudistus kasvattaa eriarvoisuutta, sillä hyvätuloisten lisäansio näkyy konkreettisena helpotuksena, kun taas pienituloiset kokevat muutoksen lähinnä symbolisena eleenä. Toiset asiantuntijat puolestaan katsovat, että hyvätuloisten ostovoiman vahvistaminen lisää kulutusta ja investointeja, mikä voi hyödyttää koko kansantaloutta pitkällä aikavälillä.

Hallituksen näkökulmasta kyseessä on vasta ensimmäinen vaihe. Valtioneuvoston (valtioneuvosto.fi, 2025) mukaan tavoitteena on vuoteen 2029 mennessä muokata verojärjestelmää niin, että se tukee paremmin työllisyyttä ja julkisen talouden kestävyyttä. Arviolta 600 000 kotitaloutta saa jonkinlaista hyötyä muutoksista. Vaikka hyödyt eivät jakaudu tasaisesti, hallitus pitää uudistusta välttämättömänä osana pitkän aikavälin strategiaa.

Arabiankielisille perheille tärkeintä on tiedostaa muutosten vaikutukset ja osata hyödyntää ne. Vaikka summat ovat pieniä, ne voivat helpottaa arkea, jos ne huomioidaan perheen budjetissa. Siksi on olennaista seurata tiiviisti verotukseen liittyviä tiedotteita sekä hyödyntää Verohallinnon ja kansalaisjärjestöjen tarjoamaa neuvontaa. Näin voidaan varmistaa, että oikeudet toteutuvat eikä mahdollisia hyötyjä jää käyttämättä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vuoden 2025 veronkevennykset heijastavat hallituksen pyrkimystä tasapainottaa kahden tavoitteen välillä: tukea lapsiperheitä ja vahvistaa talouden dynamiikkaa. Kuitenkin konkreettiset luvut osoittavat, että suurituloiset hyötyvät eniten, kun taas pienituloisille muutos on enemmän symbolinen kuin ratkaiseva. Tie kohti oikeudenmukaisempaa verojärjestelmää on vielä pitkä, mutta nykyiset muutokset osoittavat, että uudistusten suunta on kohti avoimempaa ja selkeämpää järjestelmää, jota voidaan täydentää laajemmilla sosiaalipoliittisilla toimilla.

Lähteet

Vero.fi – Muutoksia verotukseen vuonna 2025

Veronmaksajain Keskusliitto – Verotus 2025

Yle – Veromuutokset ja vaikutukset eri tuloluokkiin

Valtioneuvosto.fi – Talousarvioesitys ja veromuutokset 2025

Tilastokeskus – Hinnat ja kulutus 2024

Arabi.fi