Suomi on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana kokenut suuria väestöllisiä muutoksia, jotka ovat muokanneet sen kulttuurista ja sosiaalista maisemaa. Ensimmäiset suuret arabitaustaisten maahanmuuttajien aallot saapuivat 1990-luvulla Irakin ja Somalian kriisien seurauksena, ja myöhemmin erityisesti Syyrian sodan myötä. Nykyään arabia ei ole enää vain uuden maahanmuuton kieli, vaan myös pysyvä osa yhteiskuntaa, sillä uusi sukupolvi on syntynyt ja kasvanut Suomessa.

Ylen 4. huhtikuuta 2025 julkaistun raportin mukaan Suomessa asuu yli 600 000 ihmistä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tämä vastaa noin 11 prosenttia koko väestöstä (Lähde: Yle). Arabian kieli on noussut esiin erityisen vahvasti: vuonna 2024 arabiaa äidinkielenään puhuvia oli noin 43 534 henkilöä. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2014, ja arabia on nyt merkittävä haastaja pitkään vakiintuneille kielille, kuten venäjälle ja virolle.

Kasvun taustalla on ennen kaikkea muuttoliike. Suomi vastaanotti 2015–2016 huomattavan määrän turvapaikanhakijoita Irakista ja Syyriasta. Monet heistä ovat sittemmin asettuneet Suomeen pysyvästi, perustaneet perheitä ja osallistuneet yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Uusi sukupolvi puhuu kotona arabiaa, mutta opiskelee koulussa suomeksi tai ruotsiksi. Tämä kaksikielisyys rikastuttaa yhteiskuntaa ja vahvistaa sen monimuotoisuutta.

Arabiaa puhuvia asuu erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Lahdessa. Näissä kaupungeissa arabian kielen läsnäolo näkyy kaupoissa, kulttuurikeskuksissa, kouluissa ja jopa julkisissa liikennevälineissä. Eri yhdistykset ja kulttuuritoimijat järjestävät tapahtumia, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä ja luovat siltoja valtaväestön ja arabitaustaisten välille.

Koulutuksen näkökulmasta arabian kielen kasvu on merkittävä. Useat koulut tarjoavat äidinkielen opetusta arabiaksi, ja valtio tukee tätä työtä osana lasten identiteetin ja hyvinvoinnin vahvistamista. Tutkimusten mukaan oman äidinkielen ylläpito tukee oppimista ja parantaa lasten itsetuntoa, mikä puolestaan helpottaa myös heidän kotoutumistaan.

Työmarkkinoilla arabian kielen osaajille on yhä enemmän kysyntää. Tulkeille, sosiaalityöntekijöille ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka puhuvat arabiaa, on suuri tarve. Useat kunnat ovat palkanneet arabiankielisiä työntekijöitä helpottaakseen uusien perheiden asiointia. Tämä hyödyttää paitsi maahanmuuttajia myös helpottaa viranomaisten työtä.

Samalla monikielisyys herättää kysymyksiä ja haasteita. Pitäisikö julkisia palveluita tarjota laajemmin arabiaksi? Kuinka varmistetaan tasapaino suomen kielen oppimisen ja äidinkielen säilyttämisen välillä? Nämä keskustelut muistuttavat aiempia vaiheita, jolloin venäjän- ja vironkieliset yhteisöt olivat samojen kysymysten äärellä. Nyt arabia on osa tätä keskustelua.

Arabian kieli ei kuitenkaan näy vain palveluissa ja arjessa, vaan myös mediassa ja kulttuurissa. Yle on vuodesta 2024 lähtien tarjonnut uutisia arabiaksi, jotta laajempi yleisö tavoitetaan (Lähde: Yle). Lisäksi yhteisöt, kuten Mirsal, tuottavat arabiankielistä sisältöä, joka auttaa maahanmuuttajia ymmärtämään Suomen lainsäädäntöä ja palveluita paremmin.

Arabian kielen nousu Suomessa ei siis ole vain tilastollinen ilmiö. Se heijastaa laajempia inhimillisiä kokemuksia: muuttoa, sopeutumista ja uuden elämän rakentamista. Samalla se tarjoaa Suomelle mahdollisuuden uudistua ja määritellä itsensä monikieliseksi ja monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi, jossa arabia on yksi sen identiteetin osista.

Arabi.fi