Vuoden 2025 alussa Suomessa astui voimaan uusi kotoutumislaki, jonka eduskunta hyväksyi vuonna 2023. Laki merkitsee merkittävää muutosta kotouttamispolitiikassa: kotoutumista ei enää nähdä lyhytaikaisena siirtymävaiheena, vaan jatkuvana prosessina, joka jatkuu koko maahanmuuttajan elämän ajan. (kotoutuminen.fi, finlex.fi).

Laki korostaa, että kotoutuminen on yhteinen vastuu: se ei ole vain maahanmuuttajan velvollisuus, vaan prosessi, johon osallistuvat yksilöt, kunnat, oppilaitokset ja työmarkkinat. Ajatuksena on, että kotoutuminen hyödyttää koko yhteiskuntaa.

Keskeinen muutos on se, että kuntien on järjestettävä laajoja ohjelmia, jotka esittelevät suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja, historiaa ja hallintojärjestelmää sekä tarjottava intensiivisiä kielikursseja. Erityistä on se, että tieto ja opetus on annettava aluksi kielellä, jota maahanmuuttajat ymmärtävät, kuten arabiaksi, somaliksi tai farsiksi. Tämä helpottaa alkuvaiheen kotoutumista ja vähentää eristäytymisen riskiä. (yle.fi)

Vaikka laki on kunnianhimoinen, hallituksen päätös leikata kotouttamiseen varattua rahoitusta noin 58 miljoonalla eurolla on herättänyt huolta. Asiantuntijat ovat varoittaneet, että kuntien vastuiden lisääminen ilman riittäviä resursseja voi heikentää palvelujen laatua. Ylen raporttien mukaan onnistuminen riippuu pitkälti kuntien kyvystä rekrytoida osaajia ja kohdentaa resursseja oikein. (yle.fi)

Laki painottaa erityisesti naisten ja lasten asemaa. Maahanmuuttajanaiset on otettava mukaan koulutus- ja työelämäohjelmiin alusta alkaen, ja lapsille on tarjottava valmistavia koulutusohjelmia. Tämä on merkittävää erityisesti arabiaa puhuville perheille, sillä se tukee naisten osallistumista ja helpottaa lasten sopeutumista uuteen koulujärjestelmään.

Lisäksi laki vahvistaa käsitystä "itseohjautuvasta kotoutumisesta". Kotoutuminen tapahtuu arjessa – koulussa, työpaikalla, terveydenhuollossa sekä kulttuuri- ja urheilutoiminnoissa. Tavoitteena on rakentaa monikulttuurinen Suomi, jossa moninaisuutta pidetään voimavarana eikä taakkana. (kotoutuminen.fi)

Haasteita kuitenkin riittää. Toteutus edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien, koulujen, kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinoiden välillä. Lisäksi opettajien ja ohjaajien kouluttaminen monikulttuurisiin tarpeisiin vaatii aikaa ja resursseja. Jotkut järjestöt ovat varoittaneet, että resurssien epätasaisuus voi lisätä eroja suurten kaupunkien ja pienempien kuntien välillä.

Kaiken kaikkiaan laki tarjoaa suuria mahdollisuuksia arabiaa puhuville. Oman kielen käyttö alkuvaiheessa helpottaa kotoutumista ja nopeuttaa työmarkkinoille pääsyä. Naisten ja lasten tukeminen voi parantaa koko perheen asemaa. Jos laki pannaan täytäntöön kunnolla, se voi olla merkittävä käännekohta tuhansien perheiden elämässä Suomessa.

Lopuksi voidaan todeta, että uusi kotoutumislaki ei ole vain tekninen säädös, vaan pitkän aikavälin visio, joka pyrkii vahvistamaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Vaikka rahoitus- ja toteutushaasteita on, laki on selvä merkki siitä, että Suomi haluaa rakentaa osallistavamman tulevaisuuden kaikille, jotka valitsevat sen uudeksi kotimaakseen.

Arabi.fi