Suomessa on jo pitkään keskusteltu kielen merkityksestä työympäristöissä, erityisesti terveydenhuollossa, jossa viestintä on keskeisessä asemassa. Tässä yhteydessä eräs yliopistollinen sairaala käynnisti kokeilun, jossa maahanmuuttajataustaisille työntekijöille – mukaan lukien arabiaa puhuville – tarjottiin mahdollisuus oppia suomea työpaikalla. Tavoitteena oli parantaa kielellistä osaamista ja samalla vahvistaa ammatillisia taitoja, mikä parantaa hoidon laatua ja tukee työntekijöiden kotoutumista (sciencedirect.com).

Ohjelman keskeinen piirre oli ammatillisten kielityöpajojen järjestäminen suoraan työpaikalla. Työntekijät oppivat sanastoa ja ilmaisuja, jotka liittyvät heidän päivittäisiin tehtäviinsä – esimerkiksi potilaiden kanssa keskusteluun, lääketieteellisten raporttien kirjoittamiseen ja yhteistyöhön kollegoiden kanssa. Tämä poikkeaa perinteisistä kielikursseista, jotka pidetään luokkahuoneissa ilman yhteyttä työtehtäviin. Käytännönläheisyys nähtiin ratkaisevana tekijänä ohjelman onnistumisessa.

Ensimmäiset tulokset osoittivat, että koulutus paransi paitsi kielellisiä taitoja myös työntekijöiden itseluottamusta. Kun arabiaa puhuva työntekijä pystyi kommunikoimaan potilaan tai esimiehen kanssa ilman epävarmuutta, se vaikutti myönteisesti sekä palvelun laatuun että potilaan kokemukseen. Myös kollegat hyötyivät, sillä heidän ei enää tarvinnut toimia epävirallisina tulkkeina.

Terveydenhuollossa kielen merkitys on erityisen suuri, sillä väärin ymmärretty ohje voi aiheuttaa vakavia riskejä. Tästä syystä ohjelmaa pidettiin tärkeänä panostuksena potilasturvallisuuteen. Useat muut sairaalat ovatkin osoittaneet kiinnostusta mallin käyttöönottoon, koska maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä kasvaa jatkuvasti.

Haasteita kuitenkin riittää. Rahoituksen turvaaminen on keskeinen kysymys, sillä kurssit vaativat kouluttajia, joilla on sekä lääketieteellistä että pedagogista osaamista – näiden yhdistelmä ei ole helppo löytää. Lisäksi työvuorojen sovittaminen koulutuksiin voi olla hankalaa kiireisissä sairaalaolosuhteissa.

Laajemmasta näkökulmasta katsottuna ohjelma tukee kansallisia kotouttamispolitiikkoja. Kun arabiaa puhuvat työntekijät oppivat suomea työympäristössään, he voivat nopeuttaa ammatillista etenemistään ja parantaa uramahdollisuuksiaan. Tämä ei hyödytä vain yksilöä, vaan myös koko terveydenhuoltojärjestelmää, joka tarvitsee kipeästi osaavaa työvoimaa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yliopistosairaalassa toteutettu kielituen malli edustaa uutta lähestymistapaa, jossa yhdistyvät kielen oppiminen ja ammatillinen kehittyminen. Mikäli malli saadaan laajennettua muihin sairaaloihin ja sektoreille, se voi muuttaa merkittävästi tapaa, jolla Suomi vastaa maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumishaasteisiin.

Arabi.fi