Suomen hallitus esitteli 25. lokakuuta 2025 lakiesityksen, joka vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon asemaa osana kokonaisturvallisuutta. Naton jäsenenä Suomi tarkastelee turvallisuutta nyt kokonaisuutena, jossa puolustus, huoltovarmuus ja väestön hyvinvointi muodostavat yhteisen perustan kriisinkestävälle yhteiskunnalle.

Lakiesitys muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia siten, että hyvinvointialueet velvoitetaan tukemaan Puolustusvoimia kriisi- ja poikkeustilanteissa. Uudet tehtävät rahoitetaan täysimääräisesti valtion varoin, ja niiden kustannukset sisällytetään talousarvioon. Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi lausunnossaan, että esitys selkeyttää varautumisvelvoitteita ja vahvistaa kansalaisten luottamusta viranomaisten toimintakykyyn. Perussuomalaisten Anne Rintamäki kiitti lakia siitä, että se tunnistaa terveydenhuollon kriittisen roolin osana puolustuskykyä ja siviiliyhteiskunnan turvaa. Samalla valiokunta korosti, että rahoituksessa on huomioitava alueelliset erot, erityisesti Pohjois-Suomen pitkät etäisyydet. Lakiesitys kytkee sote-sektorin entistä tiiviimmin kansalliseen varautumiseen. Hyvinvointialueiden henkilöstölle tulee järjestää koulutusta valmius- ja varautumisasioissa, ja heidän odotetaan osallistuvan valmiusharjoituksiin. Lisäksi on varmistettava riittävät henkilöstöresurssit kriisitilanteiden hoitamiseen.

Hallitus korostaa, että varautuminen on ennen kaikkea rahoituskysymys: Suomen puolustusmenojen tulee nousta viiteen prosenttiin BKT:sta vuoteen 2035 mennessä, josta 1,5 prosenttia voidaan käyttää muihin kuin suoriin sotilasmenoihin, kuten turvallisuus- ja sote-palveluihin. Perussuomalaisten Pia Sillanpää painotti, että riittävä osa tästä summasta on suunnattava sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuteen, sillä ”sotepalvelut ovat olennainen osa kokonaisturvallisuutta ja varautumista”. Kokonaisvarautumisen ajatus on laaja: se sisältää paitsi sotilaallisen puolustuksen myös väestönsuojelun, terveydenhuollon jatkuvuuden ja yhteiskunnan resilienssin. Koronapandemia ja Euroopan turvallisuustilanteen kiristyminen ovat osoittaneet, että kriisinkestävyys rakentuu arjen palveluiden varaan. Lakiesitys merkitsee uutta vaihetta suomalaisessa turvallisuusajattelussa. Se yhdistää puolustuksen ja sosiaalipolitiikan, terveyden ja huoltovarmuuden – ja tekee näkyväksi sen, että kansallinen turvallisuus ei ole vain armeijan tehtävä, vaan koko yhteiskunnan yhteinen vastuu. Suomi varautuu muuttuvan maailman kriiseihin vahvistamalla ennen kaikkea ihmisten ja yhteisöjen kestävyyttä.

Arabi.fi