Syksyllä 2025 Helsingin Musiikkitalossa kokoontui yli 1200 asiantuntijaa, tutkijaa ja päättäjää pohtimaan Suomen tulevaisuutta. Tapahtuma, joka tunnetaan nimellä Finnsight 2025, oli paljon enemmän kuin tieteellinen konferenssi – se oli yhteinen keskustelufoorumi, jossa etsittiin vastauksia kysymykseen: miten pieni pohjoinen maa voi säilyttää elinvoimansa ja uudistumiskykynsä nopeasti muuttuvassa maailmassa? Tilaisuuden järjesti Sitra yhdessä Suomen Akatemian kanssa, ja sen punaisena lankana oli ajatus, että tulevaisuutta ei voi vain ennustaa – se pitää rakentaa. Puheenvuoroissa korostuivat ilmastonmuutoksen hillintä, tekoälyn eettinen käyttö, koulutuksen uudistaminen sekä se, miten suomalainen yhteiskunta voi säilyttää sosiaalisen eheytensä muutosten keskellä.

Yksi keskeisimmistä teemoista oli kaupunkien sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Sitran esityksen mukaan sademäärät kasvavat Suomessa jopa 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, ja sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Kaupungit kuten Tampere ja Turku esittelivät suunnitelmiaan päästöttömän liikenteen ja energiatehokkaiden rakennusten edistämiseksi, kun taas Espoo kertoi aurinko- ja maalämpöön perustuvista asuinaluehankkeistaan. Näiden ratkaisujen taustalla on halu tehdä suomalaisista kaupungeista hiilineutraaleja ennen vuotta 2035. Toinen paljon keskustelua herättänyt aihe oli tekoäly ja digitaalinen murros. Helsingin yliopiston professori Timo Honkelin mukaan teknologian kehitystä tulisi ohjata ”eettisen tekoälyn” periaatteilla – järjestelmillä, jotka tukevat oikeudenmukaisuutta, avoimuutta ja yksityisyyden suojaa. Hallitus ilmoitti vastauksena tähän käynnistävänsä kansallisen ohjelman AI for Good Finland, jonka tavoitteena on kouluttaa 30 000 julkisen ja yksityisen sektorin työntekijää tekoälyn vastuulliseen käyttöön. Sosiaalisesta näkökulmasta esiin nousi huoli nuorten tulevaisuudenuskosta. Sitran tutkimusten mukaan vuonna 2025 jo 42 prosenttia nuorista kokee epävarmuutta työelämästä, kun vastaava osuus viisi vuotta aiemmin oli 33 prosenttia. Paneelit korostivat elinikäisen oppimisen ja jatkuvan täydennyskoulutuksen merkitystä, jotta teknologinen muutos ei lisää eriarvoisuutta vaan avaa uusia mahdollisuuksia kaikille.

Erityinen huomio kiinnitettiin monikieliseen ja monikulttuuriseen Suomeen. Työryhmä ”Monimuotoinen Suomi 2035” painotti, että maahanmuuttajien ja eri kieliryhmien on päästävä täysivaltaisesti mukaan osaamis- ja innovaatiotalouteen. Helsingin kaupunki esitteli yhteistyöhankkeen, jossa tiedotetaan kunnallisista palveluista useilla kielillä yhteistyössä yhteisömedian, kuten Arabi.fi-sivuston, kanssa. Tavoitteena on lisätä tiedonsaantia ja vahvistaa osallistumista paikallisyhteisöihin. Talouden osalta keskusteltiin vihreän kasvun mahdollisuuksista. Työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan kiertotalous ja puhdas energia voivat synnyttää yli 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Pk-yritykset toivoivat verokannustimia ympäristöystävällisiin investointeihin, ja yliopistot vaativat lisää tutkimusrahoitusta vetyteknologian ja biopohjaisten akkujen kehittämiseen. Yksi kiinnostavimmista keskusteluista käsitteli luottamusta kansallisena pääomana. Tutkijat muistuttivat, että suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on sen korkea luottamuksen taso – sekä ihmisten välillä että suhteessa viranomaisiin. Tämän luottamuksen säilyttäminen on ratkaisevaa aikana, jolloin valeuutiset ja informaatiovaikuttaminen lisääntyvät. Ehdotuksena oli perustaa media- ja yliopistoyhteistyönä riippumaton faktantarkistusverkosto, joka vahvistaisi kansalaisten kriittistä medialukutaitoa.

Erityistä huomiota sai myös kansalaisten osallistuminen. Tapahtuman yhteydessä käynnistettiin kampanja #TulevaisuusOnMeidän (”Tulevaisuus on meidän”), jossa suomalaisia pyydettiin jakamaan ideoita oman kaupunkinsa kehittämiseksi. Kahden viikon aikana saatiin yli 10 000 ehdotusta, jotka vaihtelivat joukkoliikenteen parantamisesta kaupunkiviljelyyn ja digitaalisten palvelujen yksinkertaistamiseen. Tämä osoitti, että suomalaiset eivät halua vain seurata muutosta, vaan olla sen tekijöitä. Tilaisuuden päätöspuheessa Sitran johtaja Antti Kauppinen tiivisti tunnelman toteamalla: ”Suomen vahvuus ei ole luonnonvaroissa, vaan ihmisissä – kyvyssä yhdistää tieto, luottamus ja yhteisöllisyys. Tulevaisuutta ei rakenneta ylhäältä alas, vaan yhdessä.” Finnsight 2025 osoitti, että vaikka Suomi on väkiluvultaan pieni maa, se pystyy toimimaan maailmanlaajuisena tulevaisuuslaboratoriona. Kun yhteiskunta yhdistää tieteellisen ajattelun, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristövastuun, se voi kohdata tulevaisuuden muutokset ilman pelkoa. Ehkä juuri tämä kyky yhdistää realismi ja optimismi – sekä halu keskustella avoimesti – on suomalaisuuden vahvin piirre matkalla kohti vuotta 2035.

Lähteet:
Sitra – Finnsight 2025: ”Mitä seuraavaksi Suomi?”
Suomen Akatemia – Digitaalisen murroksen työpaja 2025
Tilastokeskus – Työ- ja koulutusrakenteen tutkimus 2025
Yle Uutiset – Raportti Finnsight 2025 – 30.10.2025