Dronet ovat nousseet viime vuosina keskeiseksi keskustelunaiheeksi Suomessa ja Euroopassa. Vuonna 2025 viranomaiset ilmoittivat suunnitelmasta rakentaa niin sanottu "dronemuuri" yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa, ja hakea hankkeelle rahoitusta Euroopan unionilta. Tavoitteena on vahvistaa Suomen kykyä torjua luvattomien miehittämättömien ilma-alusten aiheuttamia uhkia erityisesti raja-alueilla ja turvallisuuden kannalta kriittisissä kohteissa. Hanke kuvastaa laajempaa eurooppalaista kehitystä, jossa huoli droonien sotilaallisesta ja vakoilukäytöstä on kasvanut. Ylen (2025) raportin mukaan hanke sisältää sensoriverkoston, tutkajärjestelmiä ja vastadroneteknologioita, kuten häirintälaitteita ja torjuntajärjestelmiä. Kohteena ovat erityisesti yhteiskunnan kriittiset infrastruktuurit, kuten ydinvoimalat, lentokentät ja sotilastukikohdat. Euroopassa on raportoitu viime vuosina useita tapauksia, joissa drooneja on käytetty luvattomasti valvomaan tai häiritsemään näitä kohteita, ja jopa salakuljetukseen.

Tilastot tukevat huolenaihetta: sisäministeriön (intermin.fi, 2024) mukaan luvattomista dronehavainnoista ilmoitettiin Suomessa 30 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Osa havainnoista koski alueita lähellä lentokenttiä ja puolustusvoimien alueita, mikä nähtiin suorana turvallisuusuhkana. Tämä kehitys on ollut keskeinen peruste dronemuurin rakentamisen kiireellisyydelle. Hankkeella on sekä turvallisuuteen että teknologiaan liittyviä ulottuvuuksia. Yhtäältä se lisää turvallisuutta kansalaisille ja vahvistaa valtion kykyä suojata rajat ja kriittiset kohteet. Toisaalta se tarjoaa mahdollisuuksia teknologia- ja tutkimussektorille. Suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten odotetaan osallistuvan kehitystyöhön, mikä voi luoda uusia innovaatioita ja työpaikkoja etenkin tietoliikenne- ja elektroniikka-aloilla.

Hankkeen taloudelliset ja poliittiset vaikutukset ovat kuitenkin herättäneet keskustelua. Koska investoinnit voivat nousta satoihin miljooniin euroihin, osa poliitikoista ja kansalaisista on kysynyt, onko näin laajamittainen panostus perusteltu aikana, jolloin Suomi kamppailee taloudellisten haasteiden, työttömyyden ja sosiaalimenojen kasvun kanssa. Lisäksi riippuvuus ulkomaisesta teknologiasta nähdään riskinä eurooppalaisen digitaalisen suvereniteetin kannalta.Akateemisessa keskustelussa on nostettu esiin myös yksityisyyden suojan kysymykset. Vaikka hanke on selkeästi luonteeltaan turvallisuuspainotteinen, valvontajärjestelmien laajentaminen voi johtaa väärinkäytöksiin, jos niiden käyttöä ei säädellä tarkasti. Osa kansalaisjärjestöistä onkin varoittanut valvonnan laajenemisesta ja vaatinut selkeitä sääntöjä datan käsittelylle.

Poliittisesti hanke on saanut tukea puolueilta, jotka kannattavat tiiviimpää eurooppalaista puolustusyhteistyötä. Kritiikkiä on tullut lähinnä kustannusten ja valvonnan lisääntymisen vuoksi. Tämä jakolinja kuvastaa laajempaa eurooppalaista keskustelua turvallisuuden ja vapauden tasapainosta. dronemuuri-hanke on merkittävä strateginen aloite, jolla pyritään vastaamaan uudenlaisiin turvallisuusuhkiin. Se lupaa lisätä turvallisuutta ja vauhdittaa teknologista kehitystä, mutta nostaa esiin myös kysymyksiä kustannuksista, yksityisyydensuojasta ja poliittisesta suunnasta. Suomelle ja EU:lle haasteena on löytää tasapaino turvallisuuden vahvistamisen ja perusoikeuksien turvaamisen välillä.

Lähteet

Yle.fi – Dronemuurin EU-rahoituksesta

Intermin.fi – Rajaturvallisuus ja dronet

EU Defence – Counter-drone strategies

Arabi.fi