Tilastokeskuksen 23. lokakuuta 2025 julkaisema matkailutilasto kuvaa suomalaisten matkailutottumuksia kesällä 2025 ja paljastaa hiljaisen muutoksen kohti läheisempiä ja lyhyempiä lomia. Toukokuun ja elokuun välillä suomalaiset tekivät noin 2,8 miljoonaa ulkomaan lomamatkaa hieman vähemmän kuin kesällä 2024 – ja myös kotimaanmatkailu väheni selvästi. Muutos heijastaa taloudellisia ja ympäristöllisiä tekijöitä sekä uutta käsitystä siitä, mitä loma nykyään tarkoittaa (stat.fi). Naapurimaat pysyivät suosituimpina kohteina 1,5 miljoonaa ulkomaanmatkaa suuntautui Pohjoismaihin tai Viroon. Viro oli yhä ykköskohde, vaikka matkojen määrä laski vajaan kymmenesosan edelliskesästä. Ruotsiin suuntautuneiden matkojen määrä pysyi lähes ennallaan. Lähialuematkailun sisällä risteilyt lisäsivät suosiotaan merkittävästi: yöpymisen sisältäneet risteilyt kasvoivat viidenneksen, kun taas päivämatkat vähenivät neljänneksen. Etelä-Euroopan matkailu väheni kuudella prosentilla, ja Kreikka nousi Espanjan ohi suosituimpana lomamaana, kun lähes 200 000 suomalaista matkusti sinne touko–elokuussa. Pitkien ulkomaanmatkojen keskimääräinen pituus lyheni kolmella yöllä, mikä kertoo matkailijoiden siirtymisestä kohti lyhyempiä ja toistuvampia matkoja. Yliaktuaari Marianne Laalo arvioi, että muutos kuvastaa ”ajan ja resurssien uudelleenarviointia” – lomamatkoja suunnitellaan nyt maltillisemmin ja niiden tarkoitus on useammin palautuminen kuin pitkän matkan suorittaminen.
Kotimaanmatkailu väheni selvästi yöpymisen sisältäneitä kotimaanmatkoja tehtiin 8,9 miljoonaa, mikä on viidenneksen vähemmän kuin kesällä 2024. Suurin pudotus nähtiin niin sanotuissa ilmaismajoitusmatkoissa eli tuttavien luona tai omilla mökeillä vietetyissä lomissa, joita tehtiin 6,1 miljoonaa – viidennes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Laalon mukaan lasku on jatkunut pitkään, poikkeuksena pandemiavuosi 2021, jolloin kotimaanmatkailu nousi poikkeuksellisesti. Myös maksullisen majoituksen käyttö väheni: hotelleissa ja vuokramökeissä vietettyjen öiden määrä laski, vaikka Airbnb:n ja muiden alustojen kautta varatut majoitukset jatkoivat kasvuaan. Tämä osoittaa muutosta matkailun rakenteessa, jossa digitaaliset alustat vahvistavat yksityisten toimijoiden roolia perinteisten matkailuyritysten rinnalla. Tilastot kertovat myös uudesta taloudellisesta realismista. Lomia ei jätetä kokonaan väliin, mutta ne tehdään lyhyemmin ja lähempänä kotia. Ympäristötietoisuus vaikuttaa päätöksiin entistä enemmän, ja moni valitsee lähikohteet sekä ympäristösyistä että hintojen nousun vuoksi. Risteilyjen suosion kasvu Itämeren alueella osoittaa, että vastuullinen matkustaminen ja rentoutuminen voivat kulkea käsi kädessä. Tilastokeskus korostaa, että kesän 2025 matkailuluvut ovat samalla katsaus suomalaiseen elämäntapaan. Matkustamisen väheneminen ei merkitse vetäytymistä maailmasta, vaan uudenlaista tapaa käyttää aikaa ja rahaa. Matka ei ole enää pelkkä siirtymä paikasta toiseen, vaan osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun hotelliyöt vähenevät mutta kotimaan luontokohteet ja digitaaliset varausalustat kasvattavat merkitystään, Suomi näyttää siirtyvän kohti matkailukulttuuria, jossa laatu, kestävyys ja yksilöllisyys korvaavat määrän. Marianne Laalon sanoin: ”Kesä 2025 oli erilainen – suomalaiset eivät lopettaneet matkustamista, he vain muuttivat tapaa matkustaa.” Tämä tiivistää tilaston sanoman: suomalainen matkailija on entistä tietoisempi, säästeliäämpi ja vastuullisempi. Matka voi olla nyt lyhyempi, mutta sen merkitys elämässä on suurempi.