Kun Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työttömyysasteen trendi nousi elokuussa 2025 tasalukuun 10,0 prosenttia, huomio oli taattu. Luku on oikea, mutta sen merkitystä ei voi ymmärtää ilman menetelmällistä kontekstia: mitä täsmälleen mitataan, millä tavoin mitta syntyy – ja mitä se ei voi kertoa? Pertti Taskisen blogikirjoituksen perusajatus on juuri tämä: luvut eivät valehtele, mutta yksittäinen mittari ei riitä “koko totuuteen”. Kuukausitiedote elokuulta täydentää kuvaa: 2 594 000 työllistä, 267 000 työtöntä ja 15–74‑vuotiaiden työttömyysasteen trendi 10,0 %. Nämä ovat oikeita lukuja, mutta vain osa laajempaa kokonaisuutta. StatFin

Ensinnäkin on syytä muistaa, että työttömyysaste on suhdeluku – ei absoluuttinen määrä. Käsitteen mukaan työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on vailla työtä, on hakenut työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana ja voi aloittaa työn kahden viikon kuluessa; työttömyysaste saadaan jakamalla työttömien määrä samanikäisen työvoiman koolla. Väestö jakautuu siten kolmeen ryhmään: työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin. Tästä seuraa, että nuorten (15–24) työttömyysaste on usein korkea, koska se lasketaan pienen työvoiman osuudesta – suuri osa nuorista on opiskelijoina työvoiman ulkopuolella. Näin esimerkiksi 20 % ei tarkoita, että viidennes kaikista nuorista olisi työttömänä, vaan että viidennes nuorten työvoimasta on vailla työtä. StatFin

Toiseksi Suomessa on kaksi rinnakkaista mutta eri tarkoituksiin laadittua lukua työttömyydestä. Tilastokeskuksen otantaan perustuva työvoimatutkimus tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoisen työttömyysasteen EU:n määritelmien mukaisesti. Työmarkkinahallinnon työnvälitystilasto taas kuvaa rekisteröityjä työnhakijoita – eli hallinnollista ilmiötä, joka liittyy työttömyysturvaan ja palveluihin. Erot eivät ole ristiriita vaan seurausta erilaisista määritelmistä ja käyttötarkoituksista, eikä niitä ole koskaan pyritty yhdenmukaistamaan. Ymmärtämistä auttaa, että luemme luvut rinnakkain, emme toisiinsa nähden “oikeina” ja “väärinä”. StatFin

Kolmanneksi kuukausilukuja ei pidä tulkita ilman kausitasoitusta ja trendiä. Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kausittain (kesätyöt, maatalous, rakentaminen), mikä on syy käyttää kausitasoitettuja ja trendisarjoja: edellinen puhdistaa toistuvan kausivaihtelun, jälkimmäinen poistaa lisäksi satunnaisvaihtelua ja kuvaa suhdannekehitystä. Tilastokeskus muistuttaa, että aivan uusimmat trendihavainnot perustuvat osin mallin tuottamiin arvioihin; siksi on perusteltua vertailla tuoretta kuukautta edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen eikä vain edelliseen kuukauteen. Menetelmä ei kaunistele, vaan selittää. media.stat.fi Kansainvälisessä vertailussa käytetään nimenomaan työvoimatutkimuksen trendisarjaa. Rekisteripohjaiset työttömyystiedot eivät sovellu maidenväliseen vertailuun, koska työttömyysturvan ja työvoimapalvelujen järjestelmät eroavat. Tilastokeskuksen Tieto&trendit-analyyseissä on taustoitetu tätä asetelmaa ja osoitettu, kuinka EU-alueella kehityspolut ovat viime vuosina eriytyneet – ja miten Suomessa työttömyys on noussut nopeammin vuoden 2024 aikana. Ydinviesti: vertailtavuus edellyttää yhtenäistä mittaria. StatFin

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Käytännön tulkinnassa yksittäinen 10,0 % ei vielä vastaa siihen, mistä muutos tuli. Kuukausitiedote kertoo samassa yhteydessä työllisten määrän, työvoiman koon ja työvoiman ulkopuolella olevien kehityksen. Elokuussa 2025 työllisiä oli 2 594 000 ja työttömiä 267 000; 20–64‑vuotiaiden työllisyysasteen trendi oli 75,7 %, ja työttömiä 53 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Näiden lukujen yhteisluku tekee näkyväksi, tapahtuiko liike työllisyydestä työttömyyteen, työvoiman ulkopuolelta työvoimaan vai päinvastoin – eli onko kyse ensisijaisesti kysynnästä, osallistumisesta vai molemmista. StatFin

Mistä luvut syntyvät? Työvoimatutkimus on otantatutkimus 15–89‑vuotiaista, joka julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Tiedonkeruu toteutetaan verkkokyselynä ja sitä täydentävin puhelinhaastatteluin; tutkimus on uudistettu vuoden 2021 jälkeen EU‑sääntelyn mukaisesti, ja julkistukset sisältävät sekä trendi‑ että kausitasoitettuja sarjoja. Menetelmä- ja laatusivut sekä tietosuojaseloste kuvaavat otannan, mittauksen ja vastaajansuojan periaatteet – olennaista, koska mittarin luotettavuus perustuu läpinäkyvään menetelmään. pxdata.stat.fi Analyyttisesti on hyödyllistä muistaa, että “hyvä” kehitys ei aina näy yksittäisessä trendipisteessä vaan sarjan kyvyssä heijastaa todellista suhdannetta. Siksi Tilastokeskus korostaa, että kausivaihtelusta johtuva kuukausiheilahtelu ei ole sama asia kuin suhdannekäänne; oikea vertailukohta on useimmiten vuoden takainen sama kuukausi. Tämä ei vähättele tuoretta lukua, vaan asettaa sen ajalliseen kehykseen, jossa esimerkiksi työvoiman kasvu voi samanaikaisesti nostaa työttömyysastetta, vaikka työllisyys lisääntyy. StatFin työmarkkinoiden “totuus” ei asu yhdessä luvussa, vaan tavassa, jolla luvut kytketään käsitteisiin, mittausmenetelmiin, kausitasoitukseen ja kansainväliseen vertailtavuuteen. Kun Tilastokeskus kehottaa lukemaan koko kuukausitiedotteen ennen johtopäätöksiä, kyse ei ole muodollisuudesta vaan metodologisesta rehellisyydestä: luvut kertovat täsmälleen sen, mitä niiden taustalla olevat määritelmät kertovat – eivät enempää, eivät vähempää.

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Arabi.fi