Tilastokeskuksen ennakkoväestötilaston mukaan Suomessa syntyi tammi–syyskuussa 2025 yhteensä 1 301 lasta enemmän kuin vuoden 2024 vastaavana ajanjaksona. Viimeisen 12 kuukauden (loka 2024 – syys 2025) ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,28, eli 0,03 yksikköä korkeampi kuin vuonna 2024. Tiedot käyvät ilmi syyskuun ja kolmannen vuosineljänneksen väestön ennakkotilastosta, joka julkaistiin 23. 10. 2025 Tilastokeskuksen sivuilla stat.fi. Yliaktuaari Joonas Toivola toteaa, että vaikka syntyvyys on tänä vuonna hienoisessa nousussa, taso on edelleen historiallisesti matala. Kokonaishedelmällisyysluku 1,28 on korkeampi kuin vuosina 2023 ja 2024, mutta yhä kolmanneksi matalin 250 vuoden aikasarjassa. Kieliryhmien välillä näkyy eroja, jotka ovat kuitenkin viime vuosina kaventuneet. Yliaktuaari Juhana Nordbergin mukaan vieraskielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku, joka on pitkään ollut kotimaankielisiä korkeampi, on 2020-luvun alussa laskenut ruotsinkielisten tasolle, samalla kun suomenkielisten luku on pysynyt matalimpana 2010-luvulta alkaen.

Viimeisen 12 kuukauden ennakkotietojen perusteella suomenkielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, vieraskielisten 1,38 ja ruotsinkielisten 1,46. Nousua on tapahtunut vain suomen- ja ruotsinkielisten ryhmissä; vieraskielisissä ei muutosta havaita. Luvut täsmentyvät myöhemmissä julkistuksissa StatFin-tietokannan päivitysten myötä. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys säilyisi kuluvan vuoden tasolla. Pitkällä aikavälillä luku on laskenut 1,87:stä (2010) 1,25:een (2024), ja nyt nähty nousu 1,28:aan katkaisee kymmenvuotisen laskutrendin.

Lähde: Tilastokeskus, syntyneet ja väestön ennakkotilasto

Maahanmuutto puolestaan on hidastunut. Tammi–syyskuussa 2025 Suomeen muutti 38 133 henkilöä, mikä on 11 721 vähemmän kuin vuoden 2024 vastaavana aikana. Toivolan mukaan maahanmuutto on laskenut, mutta pysyy yhä korkealla: määrä on tilastohistorian kolmanneksi suurin ennätysvuosien 2023 ja 2024 jälkeen. Suurimman ryhmän muodostivat edelleen Ukrainan kansalaiset, vaikka heidän määränsä väheni eniten (-4 297). Seuraavina tulivat Suomen kansalaiset, ja sen jälkeen Filippiinien, Intian ja Sri Lankan kansalaiset; Yhdysvalloista muuttaneiden määrä kasvoi 115:llä. Ennakkoluvut tarkentuvat myöhemmin muuttoilmoitusten pitkän käsittelyajan vuoksi. Tilastokeskus näkee vuodessa 2025 kahden ilmiön risteävän: syntyvyyden hienoisen nousun ja maahanmuuton väliaikaisen vähenemisen. Molemmat vaikuttavat väestön pitkän aikavälin kehitykseen eri tavoin. Väestön ikääntymisen ja työikäisen väestön supistumisen vuoksi jopa pieni syntyvyyden elpyminen on myönteinen signaali, mutta pysyvän vaikutuksen saamiseksi tarvitaan useiden vuosien jatkumoa. Maahanmuuton pysyminen korkealla tasolla puolestaan tukee työvoiman saatavuutta, vaikka lyhyen aikavälin vaihtelut ovat mahdollisia. Vuoden 2025 väestökehitys muistuttaa siitä, että Suomen demografinen tulevaisuus rakentuu sekä syntyvyyden että muuttoliikkeen yhteisvaikutuksesta – ja ennen kaikkea politiikasta, joka tukee perheiden päätöksiä ja hallittua, inhimillistä maahanmuuttoa.

Arabi.fi