Suomen työmarkkinat kokevat parhaillaan suurta murrosta automaation ja tekoälyn myötä. Nämä teknologiat muuttavat nopeasti teollisuutta ja palveluja, ja keskustelu työpaikkojen tulevaisuudesta kiihtyy. Arabiaa puhuville Suomessa tämä kehitys merkitsee sekä haasteita että mahdollisuuksia aikana, jolloin hallitus pyrkii mukauttamaan työmarkkinoita globaalien muutosten mukaan. (yle.fi, tem.fi, hs.fi).

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) raporttien mukaan jopa kolmannes nykyisistä työpaikoista on vaarassa kadota automaation seurauksena tulevina vuosina. Erityisen alttiita ovat rutiininomaiset ja keskitason taidot vaativat tehtävät, kuten osa toimistotöistä ja tuotantolinjoista. Samalla kasvaa kysyntä uusille ammateille teknologian, terveydenhuollon ja ihmisläheisten palveluiden aloilla. Tämä merkitsee, että maahanmuuttajat – mukaan lukien arabiaa puhuvat – tarvitsevat uudelleenkoulutusta pysyäkseen mukana kehityksessä. (tem.fi).

Logistiikan ja liikenteen alalla automaatio näkyy jo älykkäinä liikennejärjestelminä, ja vähittäiskaupassa yleistyvät itsepalvelukassat ja robotit. Tämä voi vähentää tarjolla olevia työpaikkoja henkilöille, joilla ei ole vahvoja teknisiä taitoja. Sen sijaan terveydenhuollossa ja koulutuksessa ihmistyön tarve pysyy suurena, mikä tarjoaa mahdollisuuksia maahanmuuttajille. (yle.fi).

Suurin haaste on kuitenkin kieli- ja digitaidot. Vaikka uusia työpaikkoja syntyy, puutteellinen suomen kielen taito voi estää arabiaa puhuvia hyödyntämästä niitä. Tämän vuoksi hallitus ja kunnat panostavat kielikoulutukseen, joka on sidottu ammatillisiin tarpeisiin – kuten kotoutumislaki 2025 määrää. (finlex.fi).

Tekoäly voi myös luoda uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi terveydenhuollossa tekoälysovellukset voivat tukea lääkäreitä ja hoitajia diagnoosissa, mutta niiden hallinta vaatii uusia osaamisalueita. Tämä voi avata ovia myös arabiaa puhuville, jos heidän koulutukseensa ja taitojensa tunnustamiseen investoidaan.

Ammattiliitot kuten SAK ja PAM korostavat, että digitaalinen murros on yhdistettävä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Maahanmuuttajat ovat usein ensimmäisiä, jotka menettävät rutiinitöitä, ja viimeisiä, jotka pääsevät hyötymään uusista mahdollisuuksista. Liitot ovat vaatineet hallitukselta erityisiä ohjelmia haavoittuvimmille ryhmille, mukaan lukien arabiaa puhuvat. (pam.fi).

Suomen työmarkkinoiden tulevaisuus ei siis riipu vain teknologiasta, vaan myös siitä, miten siirtymää hallitaan. Jos Suomi onnistuu investoimaan jatkuvaan koulutukseen, ammatilliseen uudelleenkoulutukseen ja kohdennettuun kielikoulutukseen, arabiaa puhuvat voivat olla merkittävä osa ratkaisua – erityisesti aloilla, jotka hyötyvät kulttuurisesta ja kielellisestä monimuotoisuudesta. Jos nämä toimet kuitenkin jäävät toteutumatta, vaarana on pitkäaikainen syrjäytyminen.

Lopulta automaatio ja tekoäly ovat kaksiteräinen miekka: ne voivat poistaa työpaikkoja, mutta myös luoda uusia. Keskeinen kysymys on, pystyvätkö arabiaa puhuvat Suomessa hyödyntämään näitä mahdollisuuksia vai joutuvatko he suurimpien kärsijöiden joukkoon. Vastaus riippuu siitä, kuinka osallistavia hallituksen politiikat ja yhteiskunnan panostukset tulevat olemaan.

Arabi.fi