Vuoden 2025 alussa voimaan tullut kotoutumislaki (Kotoutumislaki 2025) on tuonut esiin kysymyksen sen vaikutuksista työmarkkinoihin, erityisesti maahanmuuttajien ja arabiaa puhuvien näkökulmasta. Laki avaa uusia mahdollisuuksia työelämään kiinnittymiseen, mutta tuo mukanaan myös merkittäviä haasteita, jotka liittyvät kieleen, tutkintojen tunnustamiseen ja kuntien eriarvoisiin resursseihin. (finlex.fi, kotoutuminen.fi).

Lain mukaan kunnilla on vastuu laatia kotoutumissuunnitelmia, joissa painotetaan nopeaa pääsyä työmarkkinoille. Tämä tarkoittaa, että maahanmuuttajat eivät ole riippuvaisia pelkästään kielikursseista, vaan voivat osallistua koulutukseen, joka liittyy suoraan tarjolla oleviin työmahdollisuuksiin. Arabiaa puhuville tämä tarjoaa realistisen väylän työllistyä aloille, joilla on työvoimapula, kuten hoiva-alalle, rakentamiseen ja palveluihin. (yle.fi).

Haasteita on kuitenkin paljon. Kielitaito on keskeinen, sillä monissa ammateissa vaaditaan sujuvaa suomen tai ruotsin kielen osaamista. Vaikka laki kannustaa kielen ja työn yhdistämiseen, asiantuntijat varoittavat, että heikko kielitaito voi johtaa maahanmuuttajien keskittymiseen matalapalkkaisiin tai väliaikaisiin töihin. Lisäksi EU:n ulkopuolella hankittujen tutkintojen tunnustaminen on edelleen ongelmallista. (tem.fi).

Ammattiliitot kuten SAK ja PAM ovat korostaneet, että työoloja on valvottava tarkasti, jotta maahanmuuttajien työllistäminen ei johda hyväksikäyttöön. Ilman riittävää valvontaa vaarana on esimerkiksi epäoikeudenmukaiset palkat tai raskaat työehdot. Viime vuosina onkin raportoitu tapauksia, joissa maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat joutuneet epäedulliseen asemaan. (pam.fi).

Sosiaalisesta näkökulmasta arabiaa puhuvien osallistuminen työelämään voi lisätä kulttuurista monimuotoisuutta työpaikoilla, mikä parantaa työyhteisöjen ilmapiiriä ja auttaa palvelemaan paremmin monikielistä asiakaskuntaa. Esimerkiksi terveys- ja julkisissa palveluissa arabian kielen taitoiset työntekijät voivat helpottaa palveluiden saavutettavuutta ja lisätä luottamusta maahanmuuttajien ja viranomaisten välillä.

Suurin haaste liittyy kuitenkin kuntien välisiin eroihin. Suurilla kaupungeilla kuten Helsingillä ja Espoolla on paremmat resurssit järjestää laajoja työllisyysohjelmia, kun taas pienillä kunnilla voi olla vaikeuksia tarjota vastaavaa tukea. Tämä voi johtaa siihen, että maahanmuuttajien työllistymismahdollisuudet vaihtelevat huomattavasti asuinpaikan mukaan. (yle.fi).

Kotoutumislain vaikutus työmarkkinoihin on siis kaksijakoinen: se avaa uusia mahdollisuuksia ja nopeampia väyliä työhön, mutta tuo samalla esiin haasteita, jotka liittyvät kieleen, tutkintojen tunnustamiseen ja työolojen oikeudenmukaisuuteen. Lopulta lain onnistuminen riippuu siitä, onnistuuko Suomi tasapainottamaan työvoimatarpeensa ja maahanmuuttajien oikeudet.

Arabi.fi