Vuonna 2025 Suomessa otettiin käyttöön merkittäviä muutoksia, jotka koskettavat suoraan eläkeläisiä ja heidän maksamaansa verotusta. Eläketulovähennystä (eläketulovähennys) säädettiin ja joitakin tulotasoihin liittyviä prosentteja korotettiin osana hallituksen suunnitelmaa tasapainottaa julkista taloutta ja varmistaa verotuksen oikeudenmukaisuus työntekijöiden ja eläkeläisten välillä. Nämä muutokset ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä, erityisesti suomea heikommin hallitsevien arabiankielisten perheiden keskuudessa, sillä ne vaikuttavat suoraan ostovoimaan ja elämänlaatuun pitkän työuran jälkeen.
Valtiovarainministeriön (vm.fi, 2025) mukaan tiettyjä eläketulovähennyksen rajoja nostettiin inflaation mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan riittänyt kompensoimaan kohonneita elinkustannuksia. Samalla eläkkeiden verotus tuotiin lähemmäksi ansiotulojen verotusta, mikä on tulkittu yritykseksi poistaa merkittäviä eroja palkansaajien ja eläkeläisten välillä. Verohallinnon (vero.fi, 2025) mukaan noin 1,4 miljoonaa eläkeläistä joutuu sopeutumaan näihin muutoksiin, mutta vaikutukset vaihtelevat tulotason mukaan. Arabiankielisille eläkeläisille muutokset voivat olla erityisen haastavia. Monet heistä elävät pienillä tai keskisuurilla eläkkeillä, jolloin pienikin veronkorotus voi vaikuttaa ostovoimaan merkittävästi. Tilastokeskuksen (2024) mukaan energian hinnat nousivat kuudella prosentilla ja elintarvikkeiden hinnat seitsemällä prosentilla vuoden aikana. Kiinteät tulot yhdistettynä kasvaviin kustannuksiin tarkoittavat, että verotuksen muutokset tuntuvat erityisen raskailta.
Kokemukset arjesta osoittavat tämän konkreettisesti. Hassan, 72-vuotias eläkeläinen Espoosta, kertoo, että hänen eläkkeensä pieneni noin 50 euroa kuukaudessa verotuksen muutosten myötä. “Joku voi ajatella, että summa on pieni, mutta minulle se tarkoittaa vähemmän ruokaa tai lämmityksen vähentämistä talvella”, hän sanoo. Fatima, eläkkeellä oleva entinen opettaja Helsingistä, toteaa, että hänen suurempi eläkkeensä suojaa häntä muutoksilta paremmin. Hän kuitenkin huomauttaa, että uudistus vähensi eroa työssäkäyvien ja eläkeläisten välillä. “Ehkä tarkoitus on oikeudenmukaisuus, mutta on muistettava, että eläkeläiset ovat alttiimpia köyhyydelle”, Fatima lisää. Positiivisena puolena hallitus on korostanut, että uudistus lisää verojärjestelmän läpinäkyvyyttä ja tuo enemmän tasa-arvoa riippumatta siitä, onko henkilö työssä vai eläkkeellä. Lisäksi eläketulovähennysten rajojen nosto, vaikkakin osittainen, auttaa pienituloisia eläkeläisiä. Veronmaksajain Keskusliitto (2025) on pitänyt uudistusta tarpeellisena mutta ei riittävänä suojelemaan eläkeläisiä hintojen nousulta.
Poliittisesti uudistus on ollut kiistanalainen. Osa opposition edustajista syytti hallitusta siitä, että se kohdistaa säästötoimet eläkeläisiin, kun taas hallitus puolustautui sanomalla, että kyse on osasta laajempaa strategiaa, jolla pyritään vahvistamaan julkista taloutta vuoteen 2029 mennessä. On odotettavissa, että tulevina vuosina tehdään uusia tarkistuksia, mikä pitää eläkeläiset epävarmuudessa. vuoden 2025 eläkeverotuksen muutoksilla on kaksijakoinen vaikutus. Toisaalta ne lisäävät läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta, mutta toisaalta ne asettavat lisätaakkaa pienituloisille eläkeläisille. Arabiankielisille eläkeläisille Suomessa on tärkeää seurata muutoksia tarkasti ja hyödyntää kaikki tarjolla olevat vähennykset sekä hakea tarvittaessa apua Verohallinnolta ja yhdistyksiltä. Suomen verojärjestelmä etenee kohti muodollisempaa tasa-arvoa, mutta todellinen haaste on varmistaa, että eläkeläisillä on mahdollisuus elää arvokasta elämää kasvavista kustannuksista huolimatta.
Lähteet
ero.fi – Muutoksia verotukseen vuonna 2025
Valtiovarainministeriö – Tuloverotukseen ehdotetaan muutoksia