Vuonna 2025 ammatillinen koulutus Suomessa joutui merkittävien säästöjen kohteeksi, mikä on herättänyt laajaa huolta opiskelijoiden, opettajien ja työmarkkinoiden toimijoiden keskuudessa. Hallitus perustelee päätöstä julkisen talouden tasapainottamistarpeella, mutta samalla se asettaa ammatillisen koulutuksen, joka on keskeinen väylä työelämään, uudenlaiseen kriittiseen tilanteeseen. Erityisesti arabiankielisille opiskelijoille, joista moni hakeutuu ammatillisiin opintoihin nopean työllistymisen vuoksi, muutoksilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.

Ammatilliset.fi (2025) raportoi, että säästöt kohdistuvat koulutuksen perusrahoitukseen. Tämä tarkoittaa vähemmän resursseja työssäoppimisen järjestämiseen, oppimateriaalien hankintaan ja opiskelijoiden tukipalveluihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön (okm.fi, 2025) tilastojen mukaan noin 35 % suomalaisnuorista suorittaa ammatillisen tutkinnon, ja suuri osa maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista valitsee tämän polun. Tilastokeskuksen (2024) mukaan erityisesti hoiva-, rakennus- ja palvelualoilla ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden osuus työmarkkinoille siirtyvistä on ratkaiseva.

Leikkausten haasteet näkyvät monella tasolla. Ensinnäkin työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatu on vaarassa, kun yritysyhteistyön puitteissa tarjottavia harjoittelupaikkoja vähennetään tai niiden kestoa lyhennetään. Toiseksi opettajien määrän vähentäminen heikentää opetuksen laatua ja opiskelijoiden yksilöllistä ohjausta. Kolmanneksi opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä kieli- tai oppimisen tukea, mahdollisuudet saada apua pienenevät. Opiskelijoiden kertomukset konkretisoivat tilanteen. Samer, arabitaustainen hoiva-alan opiskelija Tampereella, kertoo harjoittelujaksojen lyhentyneen viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. “Miten meistä voi tulla päteviä sairaanhoitajia, jos emme saa tarpeeksi harjoittelua sairaaloissa?” hän kysyy. Huda, kokkiopiskelija Helsingissä, puolestaan toteaa, että opetuksessa käytettäviä materiaaleja on karsittu: “Joudumme usein jakamaan välineitä suuren ryhmän kesken, mikä vaikuttaa oppimisen laatuun.”

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kriisi voi toisaalta kannustaa innovaatioihin. Yksi mahdollisuus on lisätä yksityisen sektorin roolia koulutuksen rahoituksessa tai hyödyntää digitaalisia ratkaisuja osana ammatillista opetusta. Nämä vaihtoehdot kuitenkin edellyttävät aikaa ja resursseja, joita kaikilla oppilaitoksilla ei ole.

Hallitus on painottanut, että säästöt ovat väliaikaisia ja niiden vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti. Tavoitteena ei ole ammatillisen koulutuksen heikentäminen vaan sen resurssien tehokkaampi kohdentaminen. Osa alan järjestöistä on suhtautunut tähän varauksella, pitäen uudistusta mahdollisuutena miettiä ammatillisen koulutuksen rakennetta uudelleen ja vastata paremmin työelämän tarpeisiin. Poliittisesti päätös on jakanut kenttää. Oppositiopuolueet ovat arvostelleet hallitusta siitä, että se heikentää nuorten tulevaisuutta aikana, jolloin työvoimapula erityisesti sote- ja rakennusalalla on akuutti. Hallitus puolustaa ratkaisua välttämättömänä taloudellisena toimenpiteenä ja lupaa kompensoida opiskelijoille muilla tukimuodoilla, kuten opintolainalla ja henkilökohtaisella ohjauksella.

vuoden 2025 ammatillisen koulutuksen leikkaukset asettavat opiskelijat, erityisesti arabiankieliset nuoret, vaikeaan tilanteeseen. Laadukas työssäoppiminen ja riittävät resurssit ovat keskeisiä työelämään pääsemiseksi, ja niiden heikentyminen voi vaarantaa monien tulevaisuuden. Toisaalta kriisi voi myös synnyttää uusia yhteistyömalleja ja pedagogisia ratkaisuja. Opiskelijoille on tärkeää seurata tilannetta tarkasti, hyödyntää kaikki tarjolla olevat tukipalvelut ja tuoda esiin kokemuksensa, jotta ammatillinen koulutus säilyy vahvana väylänä työmarkkinoille.

Lähteet

OKM.fi – Ammatillisen koulutuksen linjaukset

Ammatilliset.fi – Uutiset ja analyysit koulutusleikkauksista

Tilastokeskus – Koulutustilastot 2024

Arabi.fi