Suomalaisessa yhteiskunnassa käydään vilkasta keskustelua siitä, miten maahanmuutto vaikuttaa koulujen toimintaan ja yhteiskunnan eheyteen. Useat koulut ja viranomaiset ovat raportoineet, että monikulttuuriset oppimisympäristöt asettavat opettajille ja kunnille uusia haasteita.
Yhä useampi lapsi, joka on syntynyt Suomessa maahanmuuttajataustaiseen perheeseen, ei hallitse suomen kieltä riittävästi, mikä vaikeuttaa jatko-opintoihin siirtymistä. Kun vanhempien kielitaito ei kehity, sama ongelma siirtyy seuraavaan sukupolveen. Tilanne on muuttumassa yksilökohtaisesta haasteesta yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Joissakin kouluissa vieraskielisten osuus oppilaista on noussut yli 60 prosenttiin. Tämä lisää S2-opetuksen tarvetta ja kasvattaa kustannuksia, kun tarvitaan enemmän tukihenkilöitä, tulkkausta ja yksilöllisiä oppimisratkaisuja. Opetushenkilöstö joutuu usein toimimaan opettajina, kasvattajina ja kulttuuritulkkeina samanaikaisesti. Koulujen ja kotien yhteistyö on avainasemassa, mutta se ei aina toimi. Monissa maahanmuuttajaperheissä vanhemmat eivät tunne koulun käytäntöjä tai osallistu opetuksen tukemiseen. Siksi koulukulttuuriin tarvitaan selkeitä arvoja ja yhteisiä tavoitteita, jotka sitovat niin oppilaat, huoltajat kuin opettajatkin.
Keskustelussa on noussut esiin myös taloudellinen ulottuvuus. Monikulttuurinen koulutus edellyttää huomattavia resursseja, ja erityisesti kolmansista maista tulevan maahanmuuton kasvun katsotaan lisäävän painetta kuntatalouteen. Asiantuntijat muistuttavat, että kotoutuminen on tehokasta vain, jos resursseja ja osaamista on riittävästi – pelkät hyvää tarkoittavat periaatteet eivät riitä. Tutkimusten mukaan kotoutumisen onnistumiseen vaikuttavat ennen kaikkea maahanmuuton määrä ja kulttuurinen etäisyys tulijoiden ja vastaanottavan yhteiskunnan välillä. Kun erot ovat suuria ja resursseja vähän, oppiminen ja yhteisöllisyys kärsivät. Koulujen tulevaisuus riippuu siitä, pystyykö Suomi yhdistämään moninaisuuden ja yhteiset arvot. Koulun tehtävä ei ole vain opettaa tietoa, vaan myös rakentaa yhteistä identiteettiä ja luottamusta. Siksi tarvitaan vastuullista koulutus- ja maahanmuuttopolitiikkaa, joka turvaa opetuksen laadun ja yhteiskunnan eheyden samalla kun se tukee jokaisen lapsen oikeutta oppia ja kuulua osaksi yhteisöä.