Vuoden 2025 alussa Suomi siirtyi uuteen julkisen talouden sopeutusvaiheeseen, kun hallitus julkisti laajan säästöpaketin, joka kohdistui koulutukseen, sosiaaliturvaan ja työttömyystukiin. Tavoitteena on julkisen talouden alijäämän pienentäminen ja velkaantumisen hillitseminen, mutta päätökset ovat herättäneet laajaa keskustelua erityisesti niiden ryhmien keskuudessa, joita säästöt koskettavat eniten: opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät. Miten nämä leikkaukset näkyvät arjessa, ja mitä ne merkitsevät arabiankielisille Suomessa? Ylen (2025) raporttien mukaan säästöjen pääpaino on kolmella osa-alueella: opiskelijoiden tukien ja asumisen tukimuotojen supistaminen, eläkeläisten verovähennysten ja etujen karsiminen sekä työttömyystuen ehtojen kiristäminen. Valtiovarainministeriön (vm.fi, 2024) tietojen mukaan valtionvelka ylitti 150 miljardia euroa vuoden 2024 lopussa, mikä toimii hallituksen toimien perusteluna. Kriitikot kuitenkin huomauttavat, että toimet kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin, eivätkä rakenneuudistuksiin, joita talous tarvitsisi.

Opiskelijat ovat olleet ensimmäisten kärsijöiden joukossa. Elokuusta 2025 alkaen opiskelijoille palautettiin asumislisä (asumislisä) yleisen asumistuen sijaan. Vaikka hallitus perusteli tätä järjestelmän yksinkertaistamisella, uusi tuki jäi pienemmäksi kuin aiempi yleinen asumistuki. Kelan (2025) arvion mukaan noin 150 000 opiskelijaa menettää osan tuestaan, ja erityisesti ne, jotka vuokraavat asuntoa vanhemmiltaan, voivat menettää 150–200 euroa kuukaudessa. Arabiankielisille opiskelijoille tämä merkitsee suurempaa riippuvuutta opintolainoista ja osa-aikatöistä, mikä lisää paineita opintojen etenemiselle.

Eläkeläiset kohtaavat muutoksia eläkkeiden verotuksessa ja vähennyksissä. Vaikka eläketulovähennyksen rajoja nostettiin, se ei riittänyt kompensoimaan hintojen nousua. Tilastokeskuksen (2024) mukaan elintarvikkeiden hinnat nousivat 7 % ja energian hinta 6 % vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että pienikin nettotulojen alenema vähentää suoraan eläkeläisten ostovoimaa. Amira, 68-vuotias arabiankielinen eläkeläinen Espoosta, kertoo kuukausitulojensa pienentyneen noin 60 eurolla uudistusten jälkeen. “Jollekin se voi olla pieni summa, mutta minulle se tarkoittaa lääkkeistä tinkimistä tai lämmityksen vähentämistä talvella.”

Työttömät puolestaan kärsivät tiukentuneista työttömyystuen ehdoista. Hallitus on kiristänyt työnhakuehtoja ja muuttanut tukikausien pituuksia. Tämä vaikeuttaa erityisesti arabiankielisiä työnhakijoita, joilla on usein haasteita kielitaidon ja suomalaisen työkokemuksen puutteen vuoksi. Ahmed, nuori arabiataustainen mies, kertoo hakeneensa yli 40 työpaikkaa mutta saaneensa ilmoituksen, ettei hänen työnhakunsa ollut riittävän aktiivista – näin hän saattoi menettää oikeutensa tukeen.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan säästöillä on myös myönteinen puoli, sillä ne pakottavat arvioimaan hyvinvointivaltion rakenteita uudelleen. Hallitus on luvannut tarkastella toimien vaikutuksia säännöllisesti ja korostaa, ettei tavoitteena ole heikentää tukijärjestelmää vaan parantaa sen tehokkuutta. Veronmaksajain Keskusliitto on pitänyt toimia tarpeellisina julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi. Sen sijaan opiskelijajärjestöt ja eläkeläisten liitot ovat tuominneet päätökset, koska juuri nämä ryhmät kantavat suurimman taakan.

Poliittisesti leikkaukset ovat jakaneet kenttää. Oppositiopuolueet pitävät niitä epäoikeudenmukaisina ja kohdistettuina haavoittuvimpiin ryhmiin sen sijaan, että hallitus puuttuisi veronkiertoon tai tekisi laajempia verouudistuksia. Hallitus kuitenkin puolustaa päätöksiään välttämättöminä kansantalouden turvaamiseksi.

että vuoden 2025 budjettileikkaukset asettavat kolme ryhmää vaikeaan tilanteeseen: opiskelijat kamppailevat toimeentulosta, eläkeläisten ostovoima heikkenee ja työttömät kohtaavat tiukemmat ehdot tuen saamiselle. Arabiankielisille Suomessa tämä tarkoittaa tarkempaa oikeuksiensa seuraamista ja vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimistä arjen talouden hallintaan. Vaikka hallituksen tavoitteena on talouden kestävyyden vahvistaminen, jää avoimeksi kysymys: voiko budjettikuria ja heikoimpien suojelua todella yhdistää?

Lähteet

Yle.fi – Budjettileikkaukset ja niiden vaikutukset

VM.fi – Valtion talouden katsaus 2024–2025

Kela.fi – Asumistuen muutokset opiskelijoille

Tilastokeskus – Kuluttajahintojen kehitys 2024

Arabi.fi